Versio 21. elokuuta 2008 kello 07.30 muokkaa EWW444 (keskustelu \| muokkaukset) 44 muokkausta Ak: Sivu tyhjennettiin ← Vanhempi muutos		Versio 21. elokuuta 2008 kello 07.30 muokkaa kumoa GrB-89 (keskustelu \| muokkaukset) 207 muokkausta Käyttäjän EWW444 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin käyttäjän Velma tekemään versioon 5294342. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee kasveja. Jos etsit tietoa tietorakenteesta nimeltä puu, katso [[puu (graafiteoria)]].}} [[Kuva:Willow.jpg\|thumb\|300px\|[[Pajut\|Paju]], mahdollisesti ''Salix babylonica''.]] '''Puu''' on suurikokoinen [[Monivuotinen kasvi\|monivuotinen]] [[puuvarsi\|puuvartinen]] kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat [[pensas\|pensaita]] tai [[varpu]]ja. Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Puista muodostuneet [[metsä]]t peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Puulajitiede tunnetaan termillä [[dendrologia]]. [[Puuaines]] on [[jälsi\|jällestä]] sisäänpäin kasvavaa solukkoa. [[Puutavara]] on puusta, erityisesti puun rungosta, saatavan puuaineen yleisnimitys raaka-aineena ja kaupallisena tuotteena. ==Biologia== Puun tärkeimmät osat ovat [[juuri (kasvi)\|juuret]], [[puuvarsi\|runko]], [[oksa]]t ja [[lehti (kasvitiede)\|lehdet]]. Maanalaisten juurien avulla puu saa [[vesi\|vettä]] ja [[ravinne\|ravinteita]]. Puun runkoa ja rungosta kasvavia oksia peittää [[puunkuori\|kuori]], joka suojaa puuta. Kuori koostuu [[nila]]sta ja [[jälsi\|jällestä]]. Jälsi kasvattaa puusolukkoa sisäänpäin ja nilaa ulospäin. Puun lehdet ovat yleensä vihreitä, mutta niiden [[väri]], koko ja muoto voivat vaihdella. Lehtien viherhiukkasissa ([[klorofylli]]) tapahtuu [[yhteyttäminen\|yhteyttämisreaktio]], jossa vedestä ja hiilidioksidista syntyy auringosta saatavan energian avulla happea ja glukoosisokeria puun [[ravinto\|ravinnoksi]]. Puut lisääntyvät eri tavalla, yleisin on lisääntyminen siementen avulla. Jotkut puut vesovat jolloin uusi puu on perimältään sama kuin vesonut puu. Myös irronneet osat voivat alkaa kasvaa. Juuri istutettu puu on taimi, hieman kasvanutta voidaan sanoa vesaksi. Kaadetusta puusta jää kanto. [[Saha]]n ja [[kirves\|kirveen]] lisäksi puun voi kaataa metsätyökoneella, se voi kaatua tai mennä poikki myös [[salama]]niskusta, tai [[tuuli\|tuulenpuuskasta]], mikäli itse puu tai sen juuret ovat [[lahoaminen\|lahot]]. [[Tornado\|Trombi]] voi kaataa terveenkin puun. Kun puu kaatuu - tai kaadetaan - niin, että se jää nojaamaan toiseen, vielä pystyssä olevaan puuhun, ilmiötä kutsutaan konkeloksi, tai konkeloon jäämiseksi. Pystyyn kuivunut puu on ''kelo''. Maahan kaatunut ja siihen lahoamaan jäänyt puu on ''lieko'' tai ''maapuu''. Lieon hajoaminen kestää kymmeniä vuosia. Maatumisen nopeuteen vaikuttavat maaperän ravinteisuus tai karuus siten, että lieko maatuu nopeammin ravinteikkaassa maassa, missä hajottajia on enemmän. Myös puulaji vaikuttaa lahoamisnopeuteen. Yleensä lehtipuut maatuvat nopeammin kuin havupuut. Puun hajottamiseen osallistuvat muun muassa [[sienet]], [[bakteeri]]t ja [[hyönteiset]]. Kannosta voidaan laskea vuosirenkaat eli lustot, joista nähdään puun ikä. Vuosirenkaista näkee myös minä vuosina on ollut hyvä vuosi, eli puu on kasvanut hyvin myös paksuutta. Lustoista voidaan laskea taaksepäin hyvät ja huonot kasvuvuodet. Kun tunnetaan joidenkin puuyksilöiden tarkka ikä, voidaan niiden perusteella laatia kalenteri. Suomen vanhojen kirkkojen ikää on pystytty selvittämään tutkimalla rakennuspuiden lustoja (vuosirenkaita). Lehtensä varistavilla puilla lehtivihreä vetäytyy syksyn tullessa puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään keltaisen ja mahdollisesti punaisen sävyihin ennen kuin putoavat puusta. Ilmiötä sanotaan [[ruska]]ksi. Ruskaan vaikuttavat kuluneen kesän kuivuus tai sateisuus, ilmojen jäähtymisen nopeus, ja mahdolliset yöpakkaset. Osa puista on ikivihreitä, eli ne säilyttävät lehtensä vihreinä ympäri vuoden. Suomessa ikivihreät puut ovat havupuita, mutta etelämpänä, esimerkiksi Välimeren maissa, on runsaasti myös ikivihreitä lehtipuita. Ikivihreät puut uusivat osan lehdistään (neulasistaan) joka vuosi. Osalla puista on hyvin voimakas [[siitepöly]], joka allergisoi kuivina ja lämpiminä alkukesinä. Tällaisia ovat esimerkiksi pähkinäpensas, koivut ja lepät. == Puiden käyttö == [[Kuva:The lumberjack was here.jpg\|thumb\|300px\|Kaadettuja puita]] Monia puulajeja käytetään koristekasveina. Kukkiva ja sirorakenteinen puu on pihan kaunistus. Elävä puu antaa näkösuojaa. Puu suojaa liialta auringon paahteelta ja tuulelta. Vahvarunkoista puuta, jossa oksat ovat sopivan harvassa, voidaan käyttää kiipeilypuuna, tai oksistoon voi rakentaa majan. Puusta voidaan juoksuttaa keväisin [[mahla]]a, esimerkiksi vaahterasta saadaan vaahterasiirappia, ja koivusta [[ksylitoli]]a, koivusokeria. [[Kumipuu]]sta saadaan [[kautsu]]a. Mäntyjä kaulaamalla, eli kaarna ja [[nila]]kerros osittain poistamalla, on saatu ne tuottamaan [[tervas]]ta, josta puuaineesta on sitten valmistettu [[terva]]a. Kaadettuna puusta saadaan [[puupolttoaine]]tta, hyvä polttoarvo on vuoden päivät kuivahtaneella puulla, joka on pinottu ilmavasti [[liiteri]]in. Puu on tärkeimpiä käytettyjä rakennusmateriaaleja, sitä on helposti saatavilla ja se on kevyttä, lujaa ja helppoa työstää. Puun lämmöneristyskyky on parempi kuin betonin tai teräksen. Kosteus saa puun turpoamaan, ja jatkuva kosteus voi aiheuttaa lahoamista, kosteisiin oloihin tulevat puurakenteet kuten laiturin osat voidaan suojata ympäristöystävällisesti [[lämpöpuu\|lämpökäsittelemällä]] tai kemiallisesti [[painekyllästäminen\|painekyllästämällä]]. Puu muuttaa rakenteissa ollessaan kosteuden ja lämmön vaikutuksesta jonkin verran muotoaan, mikä tulee ottaa huomioon rakennettaessa. == Suomalaisia puumaisia kasvilajeja == Puulajeina tässä on luokiteltu Suomessa luontaisesti puina tai pensaina kasvavat puumaiset kasvit. Viljeltyjä ja viljelykarkulaisia ei ole tässä määritelty luontaisesti kasvaviksi puiksi. {{Multicol\|80%}} '''[[Lehtipuut]]''' [[rauduskoivu]] [[hieskoivu]] [[tervaleppä]] [[harmaaleppä]] [[haapa]] [[kotipihlaja]] [[suomenpihlaja]] [[ruotsinpihlaja]] [[teodorinpihlaja]] {{multicol-break}} [[tuomi]] [[metsälehmus]] [[vaahtera]] [[tammi]] [[saarni]] [[vuorijalava]] [[kynäjalava]] [[metsäomenapuu]] [[orapaatsama]] [[korpipaatsama]] {{multicol-break}} [[tylppäliuskaorapihlaja]] [[suippoliuskaorapihlaja]] [[raita]] [[halava]] [[jokipaju]] [[mustuvapaju]] [[outapaju]] [[talvikkipaju]] [[vaivaiskoivu]] [[lehtokuusama]] [[pähkinäpensas]] {{multicol-break}} * '''[[Havupuut]]''' [[kataja]] [[euroopanmarjakuusi]] [[metsäkuusi\|kuusi]] [[mänty\|metsämänty]] {{multicol-end}} == Muita puulajeja == {{pääartikkeli\|[[Luettelo puuvartisista kasveista]]}} {{Multicol\|80%}} * [[tiikki]] * [[jalopähkinät]] * [[punatammi]] * [[valkotammi]] * [[iroko]] * [[pyökit]] {{multicol-break}} * [[mahonki]] * [[abatsi]] * [[saarni]] * [[tiikki]] * [[Cerasus\|kirsikat]] {{multicol-break}} * [[doussie]] * [[jatoba]] * [[merbau]] * [[anian]] * [[balsapuu]] * [[eebenpuu]] * [[wenge]] {{multicol-break}} * [[douglaskuusi]] * [[lehtikuuset]] * [[punapuu]] * [[salava]] * [[eukalyptukset]] {{multicol-end}} == Katso myös == * [[Metsänhoito]] * [[Bonsai]] * [[Kovapuu]] ==Lähteet== {{viitteetön}} Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. (toim.) 1992. Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura r.y., Helsinki. 373 s {{Verkkoviite\| Osoite=http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff06/ff064533.pdf\| Nimeke = Puut ja pensaat tutuiksi\| Julkaisija = Metla \| Ajankohta = 2006 \| Tekijä = Päivänen, J}} {{Verkkoviite\| Osoite=http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/puulajit-nimet.htm\| Nimeke = Puulajien nimistö \| Julkaisija = Metla}} ==Aiheesta muualla== [http://www.deby.bialowieza.pl Oaks in Bialovieza] {{en}} [http://www.dendrologianseura.fi/ Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y.] [http://www.puuproffa.fi/index.php Pro Puu ry:n puutietosivusto] ===Kirjallisuutta=== * Henry Väre ja Heikki Kiuru: ''Suomen puut ja pensaat'' * Matti Kärkkäinen: ''Puutieteen perusteet'' {{commons\|Trees}} [[Luokka:Puut]] [[Luokka:Kasvianatomia]] [[Luokka:Raaka-aineet]] [[Luokka:Rakennusmateriaalit]] {{Link GA\|da}} {{Link FA\|de}} {{Link FA\|he}} [[af:Boom]] [[ar:شجرة]] [[ay:Quqa]] [[az:Ağac]] [[id:Pohon]] [[ms:Pokok]] [[bm:Yiri]] [[zh-min-nan:Chhiū]] [[jv:Wit]] [[su:Tangkal]] [[bo:ཥིང་ཏོང་]] [[bs:Drvo]] [[bg:Дърво]] [[ca:Arbre]] [[cv:Йывăç]] [[cs:Strom]] [[cy:Coeden]] [[da:Træ (organisme)]] [[de:Baum]] [[et:Puu]] [[en:Tree]] [[es:Árbol]] [[eo:Arbo]] [[eu:Zuhaitz]] [[fa:درخت]] [[fr:Arbre]] [[gd:Craobh]] [[gl:Árbore]] [[ko:나무]] [[hr:Stablo]] [[io:Arboro]] [[ia:Arbore]] [[os:Бæлас]] [[is:Tré]] [[it:Albero (botanica)]] [[he:עץ]] [[kk:Ағаш]] [[kv:Пу]] [[ht:Pyebwa]] [[la:Arbor]] [[lt:Medis]] [[hu:Fa]] [[ml:വൃക്ഷം]] [[nah:Cuahuitl]] [[nl:Boom (plant)]] [[cr:ᒥᔥᑎᒄ]] [[ja:木]] [[no:Tre]] [[nn:Tre]] [[nrm:Bouais]] [[oc:Arbre]] [[nds:Boom]] [[pl:Drzewo]] [[pt:Árvore]] [[ro:Arbore]] [[qu:Sach'a]] [[ru:Дерево]] [[scn:Àrvulu]] [[simple:Tree]] [[sk:Strom]] [[sl:Drevo]] [[sr:Дрво]] [[sv:Träd]] [[ta:மரம்]] [[te:చెట్టు]] [[th:ต้นไม้]] [[chr:ᏡᎬᎢ]] [[tr:Ağaç]] [[uk:Дерево]] [[vec:Àlbaro]] [[yi:בוים]] [[zh-yue:樹]] [[bat-smg:Medis]] [[zh:树]] [[bar:Bam]] [[gan:樹]] [[myv:Чувтт]]

Ero sivun ”Puu” versioiden välillä