Ero sivun ”Plasma” versioiden välillä

3 516 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
Käyttäjän 80.221.83.210 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon.
(Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”NEEKERIII! <333”)
p (Käyttäjän 80.221.83.210 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kallerna tekemään versioon.)
{{tämä artikkeli|käsittelee aineen olomuotoa. Artikkeli [[veriplasma]] käsittelee lääketieteellistä merkitystä.}}
NEEKERIII! <333
[[Kuva:Plasma-lamp 2.jpg|thumb|[[Plasmapallo]].]]
'''Plasma''' on aineen olomuoto, jossa [[atomi]]t ovat menettäneet [[elektroni|elektroneja]] eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja [[ioni|ioneista]]. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. [[sähkömagnetismi]]).
 
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2000–8000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa.
 
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[avaruus_(tähtitiede)|avaruuteen]] [[aurinkotuuli|aurinkotuulena]], ja sen törmätessä [[maa]]n [[ilmakehä]]n ulompiin osiin syntyvät [[revontulet]]. Vihertävän keltainen [[väri]] syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä [[happi]]atomeihin. Elektroni menettää osan [[liike-energia|liike-energiastaan]], jonka happiatomi muuttaa näkyväksi [[valo]]ksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.
 
Plasmaa käytetään mm. [[loisteputki]]ssa ja [[hitsaus|hitsauksessa]]. [[Fuusioreaktori|Fuusioreaktoreiden]] kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään [[magnetohydrodynamiikka]]a. [[Raketti]]tekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan [[ionimoottori|ionimoottoreiksi]], kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.
 
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.
 
{{Olomuodot}}
 
{{Tynkä/Fysiikka}}
 
{{Link GA|en}}
 
[[Luokka:Olomuodot]]
 
[[ar:بلازما (فيزياء)]] {{Link FA|ar}}
[[ms:Plasma (fizik)]]
[[bs:Plazma]]
[[bg:Плазма]]
[[ca:Plasma (estat de la matèria)]]
[[cs:Plazma (fyzika)]]
[[da:Plasma]]
[[de:Plasma (Physik)]]
[[el:Πλάσμα]]
[[en:Plasma (physics)]]
[[es:Plasma (estado de la materia)]]
[[eo:Plasmo]]
[[fa:پلاسما (فیزیک)]]
[[gl:Plasma]]
[[ko:플라스마]]
[[hr:Plazma]]
[[ia:Plasma]]
[[is:Rafgas]]
[[it:Fisica del plasma]]
[[he:פלזמה (מצב צבירה)]]
[[sw:Utegili (fizikia)]]
[[lv:Plazma]]
[[lt:Plazma]]
[[hu:Plazma]]
[[nl:Plasma (aggregatietoestand)]]
[[ja:プラズマ]]
[[no:Plasma]]
[[nn:Plasma]]
[[pl:Plazma]]
[[pt:Plasma]]
[[ro:Plasmă]]
[[ru:Плазма]]
[[simple:Plasma (physics)]]
[[sk:Plazma (fyzika)]]
[[sl:Plazma (fizika)]]
[[sr:Плазма (физика)]]
[[sv:Plasma]]
[[ta:பிளாஸ்மா (இயற்பியல்)]]
[[th:พลาสมา (ฟิสิกส์)]]
[[vi:Plasma]]
[[tr:Plazma (fizik)]]
[[uk:Плазма (агрегатний стан)]]
[[ur:شاکلہ طبیعیات]]
[[zh:等离子体]]
21 671

muokkausta