Ero sivun ”Art Blakey” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
1940 luvun lopulla Blakey teki pitkän, yli vuoden pituisen matkan Afrikkaan, tutustuen afrikkalaisiin juuriinsa ja sieltä hän löysi islamilaisen kulttuurin joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Palattuaan reissultaan, hän lyöttäytyi yhteen Clifford Brownin (trumpetti) ja Horace Silverin (piano) kanssa, The Jazz Messenger oli saanut alkunsa.
Vuonna 1955 Blakeyn ja Silverin mukaan liittyi trumpetisti Kenny Dorham, saxofonisti Hank Mobley ja kontrabasisti Doug Watkins. Seuraavana vuonna Silver lähti yhtyeestä perustaaksen oman kokoonpanonsa. Tämän jälkeen aina Blakeyn kuolemaan asti The Jazz Messenger on ollut ehkä kaikista suurin, Hard Bop -tyylisuunnan edustamista yhtyeistä. Yhtyeen tavaramerkiksi tuli svengaava,
Art Blakeyn jazzin lähettiläät olivat monille lahjakkaille, nuorille jazz muusikoille erityisen hyvä ja antoisa koulu. Siellä opittiin jazzin syvin olemus, mustien juurien lähtökohdista ammentavaa sykkivää, sielullista ja sinistä musiikkia.
Rivi 9:
Art Blakeyn merkitys jazz musiikkiin on ollut hirveän moniulotteista. Hän on ottanut yhtyeensä siipien suojaan sellaisia (aikoinaan tuntemattomia nuoria) kuten Clifford Brown, Donald Byrd, Johnny Griffin, Benny Golson, Lee Morgan, Wayne Shorter, Freddie Hubbard, Chuck Mangione, Woody Shaw, Cedar Walton, Jackie McLean, Wynton Marsalis, Randy ja Mike Brecker.
Hän oli suuri mies, jolla oli suuri sydän. Lukemattomat muusikot saivat hänestä vaikutteita ja hänen merkityksensä jazzin historiassa on paljon suurempi kuin hänen rumpalin taitojensa antama vaikutus. Vaikka Blakeyn hi-
Lopuksi mestarin oma sanoma maailmalle:
| |||