Ero sivun ”Louis Agassiz” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
commons
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
| alaviitteet =
}}
'''Jean Louis Rodolphe Agassiz''' ([[28. toukokuuta]] [[1807]] – [[14. joulukuuta]] [[1873]]) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen [[eläintiede|eläintieteilijä]], [[glasiologia|glasiologi]] ja [[geologi]]. Hänet muistetaan monien kasvien löytämisestä. Hän lienee ollut aikoinaan merkittävin {{jääkausi|jääkausiteorian]] puolestapuhuja. Agassiz oli piti eri rotuja eri kantaisistä syntyneinä ja muun muassa sen takia epätasa-arvoisina, mikä oli tuohon aikaan tavallista.
 
 
== Elämä ==
 
Louis Agassiz syntyi Sveitsin Môtierissa, joka on nyt osa [[Haut-Vully]]a. Agassiz väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1829 [[Friedrich-Alexander yliopisto]]ssa ja vuotta myöhemmin [[lääketieteen tohtori]].
 
== Jääkausiteorian tukija==
 
Ennen Agassizia jääkautta olivat kannattaneet [[Horace-Bénédict de Saussure]], [[Ignaz Venetz]], [[Jean de Charpentier]] ja [[Karl Friedrich Schimper]] olivat tutkineet [[Alpit|Alppien]] jäätiköitä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Charpentier ja Schimper olivat päätelleet että jäätiköt olivat kuljettaneet kiviä kauas [[juravuoret|Juravuorilla]] ja sulaneet pois. Agassiz asui varta vasten rakennetussa mökissä Aarin lähellä olevan jäätikön lähellä Alpeilla ja tutki jäätiköitä. Agassiz oli ensimmäinen, joka uskoi Alppien peittynneen aikoinaan jäätikön alle ja muistuttaneen nykypäivän [[Grönlanti]]a. Alppien jäätiköitymistä koskavet tutkimukset Agassiz julkaisi teoksessa ''Etudes sur les glaciers''.
Agassiz kuvaa kirjassaan muun muassa jääkauden synnyttämiä moreeneja, kalliota kuluttavaa, siloittavaa ja uurtavaa vaikutusta ja jään kuljettamia siirtolohkereita.
Vuonna 1840 Agassiz löysi merkkejä jääkaudesta Brittien saarilta. Myöhemmin Agassiz väitti löytäneensä jääkauden merkkejä tropiikistakin, mutta tätä ei nykytiede vahvista. Agassizin Jääkausiteoriasta kiisteltiin Suomessakin pitkkän, vielä 1860-luvulla<ref>Marjatta Koivisto, Jääkausi</ref>, nykyisn jääkauden jälkinä pidettyjen silokallioiden uurteiden ja muiden uskottiin syntyneen vedenpaisumuksen veisen virtauksessa tai muissa vastaavissa tapahtumissa.
 
 
 
== Lähteet ==