Ero sivun ”Pehr-Olof Sirén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Pehr-Olof Alfred Sirén''', joka tunnetaan myös nimillä '''Per Siren''' ja '''Per-Olof Siren''', lempinimeltään '''Pärre''' ([[10. tammikuuta]] [[1923]] [[Porvoo]] – [[24. marraskuuta]] [[1986]] [[Helsinki]]) oli suomalainen näyttelijä.
Hän oli näytellyt ja toiminut teatterinjohtajana vuodesta [[1945]] lähtien [[Porvoo]]n ja [[Helsinki|Helsingin]] teattereissa, vuodesta [[1962]] [[Televisioteatteri]]ssa. Sirén oli näytellyt monissa elokuvissa vuodesta [[1954]] lähtien ja oli naimisissa näyttelijä [[Anja Pohjola]]n kanssa. He näyttelivät muun muassa elokuvassa ''[[Professori Uuno D.G. Turhapuro]]'' ([[1975]]) avioparia.
Sirén näytteli useimmiten sivurooleissa, ja hänet tunnetaan myös [[Spede Pasanen|Spede Pasasen]] ja [[Ere Kokkonen|Ere Kokkosen]] elokuvista, joissa hän on esittänyt mm. Elisabethin isää, kenraalia tai tohtoria. Sirén tunnetaan myös erittäin älyllisenä näyttelijänä, ja hän oli näytellyt myös ruotsin kielellä. Hän on esiintynyt myös televisioelokuvan ''[[Martinin rikos]]'' ([[1980]]) pääroolissa. Sirén näytteli myös pienen vastaanottovirkailijan roolin [[John Huston]]in elokuvassa ''[[Kremlin kirje]]'' (1970), joka kuvattiin Suomessa. Erityisesti Sirén nähtiin niin hienojen, arvovaltaisten hahmojen kuin äijänkäppyröidenkin esittäjänä.
Sirén oli myös yksi [[Maunu Kurkvaara]]n elokuvien vakionäyttelijöistä ja esiintyi niistä ''[[Patarouva (elokuva)|Patarouva]]ssa'' ja ''[[Rottasota (elokuva)|Rottasodassa]]'' pääosassa. Häntä on pidetty myös Kurkvaaran "[[alter ego]]na". Hän oli mukana myös useissa [[Aki Kaurismäki|Aki Kaurismäen]] elokuvissa, mm. ''[[Armottomat|Armottomissa]]'' ([[1982]]).
Hän oli naimisissa [[Anja Pohjola]]n kanssa vuosina [[1963]]-[[1986]]. Sirén oli jäänyt leskeksi edellisestä avioliitostaan.
| |||