Ero sivun ”Dielektrinen aine” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Myl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Dielektrinen aine''' on [[sähköeriste]], jonka sisällä [[sähkökenttä]] on heikompi kuin se olisi tyhjiössä. Eristeissä sähköjännitetasasähköjännite ei aiheuta [[sähkövirta]]a.
 
Materiaalin eristevakio eli dielektrisyysvakio eli suhteellinen [[permittiivisyys]] ε ilmoittaa, kuinka moninkertaiseksi [[kondensaattori]]n [[kapasitanssi]] kasvaa ilmaeristeiseen kondensaattoriin verrattuna, jos sen levyjen väli täytetään kyseisellä aineella. [[Paperi|Paperin]] eristysvakio on 2–2,8, [[kiille|kiilteen]] 8, [[lasi|lasin]] 3–7, [[paloöljy|paloöljyn]] 2, [[vesi|veden]] 80.
Rivi 7:
Monissa aineissa on [[poolisuus|poolisia]] [[molekyyli|molekyyleja]]. [[Neste]]issä ja osittain myös eräissä kiinteissä aineissa tällaiset [[molekyyli|molekyylit]] pääsevät kääntymään sähkökentän vaikutuksesta, jolloin sähkövarauksen nettosiirtymä muodostuu suureksi. Siksi eräillä nesteillä on hyvin suuri kyky polarisoitua sähköisesti ja siten heikentää sisälleen tunkeutuvaa sähkökenttää. Eristävässä aineessa olevan kentän voimakkuus saadaan jakamalla ulkopuolisen kentän voimakkuus eristysvakiolla.
 
Kun ulkopuolinen kenttä kääntää eristävän aineen molekyylejä, se suorittaa työtä [[kitka]]voimia vastaan kuumentaen hieman ainetta. Jos kenttä on nopeasti värähtelevä, kuumentaminen muodostuu huomattavaksi ja sitä voidaan käyttää teknillisesti hyväksi suurten ainekappaleiden kuumentamiseksi tasaisesti samalla kertaa niiden sisäosia myöten <ref>Pieni tietosanakirja, 1949, [[L. Arvi P. Poijärvi]], J. A. Wecksell, Otava</ref>. Tähän perustuu muun muassa [[mikroaaltouuni]]n toiminta. Sähkötekniikassa eristeen häviöitä kuvataan lisäämällä permittiivisyyteen [[imaginääriluku|imaginäärinen]] komponentti. Eristeen [[häviökerroin]] on permittiivisyyden imaginääriosan ja reaaliosan suhde.
 
== Viitteet ==