Ero sivun ”Kööpenhaminan tulkinta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p AWB |
||
Rivi 1:
'''Kööpenhaminan tulkinta''' on eräs [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] tulkinta. Sen kehittivät suurimmaksi osaksi [[Niels Bohr]] ja [[Werner Heisenberg]] yhteistyössä [[Kööpenhamina]]ssa vuoden [[1927]] tienoilla. Bohr ja Heisenberg laajensivat [[Max Born]]in kehittämää [[aaltofunktio]]n todennäköisyystulkintaa. Heidän tulkintansa yrittää vastata muutamiin kvanttimekaniikan [[aalto-hiukkas-dualismi]]n hämmentäviin kysymyksiin.
Klassisessa [[Youngin kaksoisrakokoe|Youngin kaksoisrakokokeessa]] kahden lähekkäin olevan raon läpi kohdistettu valo muodostaa levyn takana olevalle varjostimelle kirkkaita ja tummia vyöhykkeitä. Nämä voidaan selittää valon aalto-ominaisuuden vaikutuksena: kirkkaissa kohdissa valoaallot vahvistavat toisiaan ja tummissa kohdissa kumoavat toisensa. Kokeellisesti on kuitenkin osoitettu, että valolla on myös hiukkas-tyyppisiä ominaisuuksia ja esim.elektroneilla on aalto-ominaisuuksia, jotka voivat tuottaa [[interferenssi]]kuvioita.▼
▲Klassisessa [[Youngin kaksoisrakokoe|Youngin kaksoisrakokokeessa]] kahden lähekkäin olevan raon läpi kohdistettu valo muodostaa levyn takana olevalle varjostimelle kirkkaita ja tummia vyöhykkeitä. Nämä voidaan selittää valon aalto-ominaisuuden vaikutuksena: kirkkaissa kohdissa valoaallot vahvistavat toisiaan ja tummissa kohdissa kumoavat toisensa. Kokeellisesti on kuitenkin osoitettu, että valolla on myös hiukkas-tyyppisiä ominaisuuksia ja
Tämä aiheuttaa mielenkiintoisia kysymyksiä. Jos esim.Youngin kaksoisrakokoe tehdään siten, että vain yksi [[fotoni]] tai [[elektroni]] menisi kerralla rakojen läpi, nähdään yksittäisen elektronin tai fotonin osuvan varjostimeen kerrallaan. Koetta toistettaessa havaitaan näiden yksittäisten elektronien tai fotonien muodostavan varjostimelle samanlaisia interferenssikuvioita kuin keskenään vaikuttavilla aalloilla.▼
▲Tämä aiheuttaa mielenkiintoisia kysymyksiä. Jos
== Seuraamuksia kokeesta ==
Edellä mainittu koe herättää seuraavanlaisia kysymyksiä:
Rivi 20:
== Arvostelua ==
Kvanttimekaniikan (kohta 1) täydellisyysajatusta vastaan on esitetty erilaisia ajatuksia. Yhtenä tunnetuimmista voidaan pitää Albert Einsteinin kahden kollegansa, Boris Podolskyn ja Nathan Rosen kanssa kehittelemää [[EPR-paradoksi|EPR-ajatuskoe]]tta, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että on oltava olemassa piilomuuttujia, joilla välttää ei-lokaali, välitön kvanttijärjestelmien "kaukovaikutus".▼
▲Kvanttimekaniikan(kohta 1) täydellisyysajatusta vastaan on esitetty erilaisia ajatuksia. Yhtenä tunnetuimmista voidaan pitää Albert Einsteinin kahden kollegansa, Boris Podolskyn ja Nathan Rosen kanssa kehittelemää [[EPR-paradoksi|EPR-ajatuskoe]]tta, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että on oltava olemassa piilomuuttujia, joilla välttää ei-lokaali, välitön kvanttijärjestelmien "kaukovaikutus".
Kolmesta edellä olevasta kohdasta kolmas on luultavasti ongelmallisin fyysikon näkökulmasta, koska se antaa mittausprosesseille erikoisen statuksen määrittelemättä niitä puhtaasti tai selittämättä niiden outoja vaikutuksia.
Rivi 28 ⟶ 27:
[[Erwin Schrödinger]] kehitti [[Schrödingerin kissa-koe|Schrödingerin kissa]] -ajatuskokeen, joka yrittää valaista kvanttimekaniikan teorian epätäydellisyyttä, kun liikutaan atomitasolta makroskooppisiin systeemeihin.
Tällä hetkellä (elokuu 2004) on epäilyksiä Kööpenhaminan tulkinnan oikeellisuudesta, johtuen Shahriar Afsharin 2004 [[Youngin kaksoisrakokoe#
== Kirjallisuutta ==
* {{kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja | Nimeke=Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-570-625-4}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Quantum/bells_inequality.html Physics FAQ section about Bell's inequality] {{en}}
*[http://www.benbest.com/science/quantum.html The Copenhagen Interpretation of Quantum Mechanics] {{en}}
| |||