Ero sivun ”Valokuvauksen historia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Usm (keskustelu | muokkaukset) p hieman kielihuoltoa, korjattava/kieli-merkintä |
||
Rivi 1:
{{korjattava|kieli}}
[[Valokuvaus]]
==Daguerrotypia==
Daguerren nimiin pantu keksintö oli vain yksi monien valokuvaukseen liittyvien keksintöjen joukossa. Daguerrotypiasta tuli kuitenkin ensimmäisen kaupallisesti hyödynnettävän valokuvausmenetelmä.
Monet taiteilijat ottivat menetelmän käyttöönsä. Nyt pystyttiin tuottamaan kuvia ilman taiteilijan ammattitaitoa. Niinpä uskottiin valokuvauksen lopullisesti korvaavan maalarin. Valokuvaus korvasikin kiertävät miniatyyrimaalarit. Monista miniatyyrimaalareista tuli valokuvaajia. Siinä mielessä ennustus maalaustaiteen kuolemasta toteutui. Kuitenkin monet taiteilijat näkivät valokuvauksessa myös mahdollisuuden luonnosten tekoon. Valokuvaa pidettiin jatkeena camera lucidalle, joka sekin oli taiteilijan luonnosteluväline (Snelling 1849). Suuri osa taidedebatista on tämän jälkeen käyty sillä ristiriita-alueella, joka syntyi kuvataiteen ja valokuvauksen kohtaamisessa <ref>Birnbaum D. (1997) Läpitunkeva katse Filosofinen n&n aikakausilehti. Ilmestynyt alunperin: Dagens Nyheter 4. maaliskuuta, 6. huhtikuuta ja 10. huhtikuuta 1996.</ref> ==Negatiivi==
William Henry Fox Talbot teki 1800-luvun alussa kokeita kostuttamalla paperin ruokasuola- ja hopeanitraattiliuoksella. Materiaali oli kuitenkin liian hidasta camera obscurassa käytettäväksi. Daguerren keksinnön innoittamana hän paransi keksintöään, josta tuli ensimmäinen negatiivimenetelmä. Menetelmän etuna oli kuvien edullinen hinta
Valokuvan tuottaa systeemi, johon kuuluu olennaisena osana kamera ja kuvaaja. Valokuvatuotanto muodostaa itse asiassa jättiläismäisen globaalin systeemin, joka tuottaa mm. kamerat, valokuvausmateriaalit ja tietokoneohjelmat, sekä paikalliset myyntiverkostot eri maissa. Valokuvatuotanto on olennainen osa jälkiteollista informaatioteollisuutta ja tiedotusvälineitä. Ilman tätä valokuvatuotannon globaalia koneistoa valokuvausta tuskin olisi nykymuodossa olemassa <ref>Flusser V. (2000) Towards a philosophy of photography. Reaction Books, London.</ref>. ==Jälkikuvailmiö==
Jälkikuvailmiön myötä syntyi runsaasti erilaisia kokeellisia instrumentteja havainnon toteamiseen. Näistä kehittyi huvitteluvälineitä, jotka lopulta johtivat mm. elokuvan ja stereokuvan keksimiseen. Selvitettiin mm. se miksi ihminen muodostaa kahdella silmällä yhden kuvan ja todettiin, kuinka kaksisilmäinen stereonäkö vaikuttaa etäisyyksien havainnoinnissa. Ensimmäiset stereokuvat kuvattiin jo vuonna 1839
Stereokuvaus ei yleistynyt kuluttajien keskuudessa. Valokuvasta tuli helpommin kuluttajille sopiva massatuote yksinkertaisemman, maalaustaiteesta tutun perinteisen kuvamuotonsa takia. Se toimi jatkumona vanhemmalle naturalistiselle ilmaisutavalle. Valokuvaus oli poistanut camera obscuraan liittyneen laitteen ja katsojan sidoksen. Kuvaa saatettiin tarkastella laitteesta riippumatta. Tämä hämärsi kuvaajan osuuden kuvan synnyssä. Valokuva näytti esittävän katsojasta riippumatonta objektiivista tietoa ja totuutta <ref>Crary J. (1992) Techniques of the Oserver. MIT Press, London</ref> Valokuvaus levisi nopeasti ympäri maapallon ja muotokuvastudioita perustettiin kaikkialle. Valotus perustui matemaattiseen, digitaaliseen standardiin, jonka ansiosta kamerat ja valotusmateriaalit toimivat kaikkialla samojen sääntöjen mukaan. Valokuvausteollisuus oli syntynyt.
==Valokuvauksen digitalisoituminen==
Valokuvauksen alkuvuosina valokuvaajat valmistivat
Muutama vuosi aiemmin Babage oli valmistanut "analyyttisen koneen", joka sisälsi nykyaikaisen tietokoneen perusperiaatteet. Kone käytti reikäkortteja datan prosessointiin "myllyssä" ja tulokset saatiin painettuina. Reikäkorttien käyttö lainattiin kutomakoneesta. "Analyyttinen kone kutoi algebraa aivan kuin kutomakoneella kudottiin kukkia ja lehtiä" totesi koneen ohjelmoija. Kone siis tuotti kuvia ennen kuin alkoi murskata numeroita. Keksintöä ei saatu valmiiksi ja varsinaisen tietokoneen keksiminen siirtyi sadalla vuodella eteenpäin. Kuitenkin uuden median perusteet olivat tuolloin jo olemassa , vaikkei niitä osattu vielä yhdistää toisiinsa <ref>Manovich, Lev (2000) The Language of New Media. MIT</ref>
Rivi 21 ⟶ 26:
==Lähteet==
<references/>
==Aiheesta muualla==
|