Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 41:
Mustajalkojen maine oli hyvin aggressiivinen jo 1700-luvulla, kun he alkoivat laajentaa alueitaan etelään päin. Montanasta Kalliovuorten itäpuolelta he karkottivat shoshonit, kutenait ja [[flatheadit]] vuosisadan loppupuolella. Tämän jälkeen ei ainuttakaan shoshonia nähty seuraavien 50 vuoden aikana [[Yellowstone]]n pohjoispuolisilla tasangoilla. <ref name="The American">{{Kirjaviite|Tekijä=Colin F:Taylor|Nimeke=The American Indian|Julkaisija=Salamander|Vuosi=2002|Sivu=111|Tunniste=ISBN 1-84065-540-2}}</ref> Kuvaavaa mustajalkain voimalle oli se, että heidän ollessaan lähistöllä alueen muut heimot unohtivat kokonaan keskinäiset sotatilansa. Silloin tehtiin nopea liitto ja yhdistettiin kaikki saatavilla oleva iskuvoima, jonka avulla yritettiin häätää mustajalat kauemmaksi. Flatheadit eivät enää uskaltautuneet tasangoille ilman vahvaa sukulaisheimojen muodostamaa sotilaallista tukijoukkoa. <ref name="The American"/> Mustajalat olivat kiistatta tasankojen valtiaita pohjoisimmilla lakeuksilla Kalliovuorilta itään. Heistä kaakkoon hallitsivat siouxit laajoja alueita. Yhteenottoja oli paljon, sillä myös siouxit olivat hankkineet sotaisan maineen . Enemmän kohti itää liikkuessaan saivat mustajalat vastaansa cree- ja assiniboinesoturit, joilla oli hyvin varustetut asevoimat.
Mustajalkain johtava heimo, pieganit, teki sotaretkiä Montanan länsirajoille ja [[Idaho]]on asti. Siipiensä suojaan ja liittolaisiksiin he olivat saaneet [[gros ventresit]] eli atsinat ja [[sarceet]], joita oli ehditty löylyttää tasankojen aiemmissa yhteenotoissa. <ref name="Virrankoski"/> Creitä vastaan sodat jatkuivat pitkälle 1800-luvun puolelle. Flatheadit ja pend d'Oreillet yhdistettyine joukkoineen tunkeutuivat väkisin samoille metsästysmaille Montanaan kuin edellä mainitutkin. Hieman alempana absarokeet eli [[varis-intiaanit|crowt]] kuuluivat vihollisten leiriin.
[[kuva:Blackfoot01.png|thumb|right|270px|Mustajalkain välit naapureihin gros ventrejä ja sarceita lukuunottamatta olivat huonot.]]
Mustajaloilla oli Kalliovuorten rinnemailla ollut koko ajan hyvä majavakanta, joten he eivät olleet riippuvaisia biisoneista siinä määrin kuin monet muut heimot. 1800-luvun alkupuolella alkoivat Kanadasta tulleet turkismetsästäjät kuitenkin tunkea heidän
| |||