Ero sivun ”Jännite” versioiden välillä

299 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi: mk:Напон)
Sähköinen '''jännite''' (tunnus ''U'', {{k-la|urgere}}, etenkin amerikkalaisessa tekstissä välillä ''V'') tai [[sähköinen potentiaali]]ero on [[SI-järjestelmä]]ssä [[voltti|volteissa]] (V) mitattava suure. Lyhyesti sanottuna jännite on sähköinen korkeusero, kun elektronit ja protonit pyrkivät "toistensa luo"; niiden välillä on aina tietty jännite. [[Atomi]]ssa on yhtä monta elektronia ja protonia, on atomi kokonaisvaraukseltaan neutraali. Kitkan avulla (hankaamalla) voidaan kuitenkin saada elektroneja liikkumaan kappaleesta toiseen ja synnyttää näin [[Hankaussähkö|staattista sähköä]].
Potentiaali voidaan määritellä sähkökentässä olevan varauksen potentiaalienergian ja varauksen suhteena. Ekvivalentti määritelmä kahden pisteen potentiaalierolle on sähkökentän integraali näiden pisteiden välillä vastakkaismerkkisenä.
 
Usein jännitettä kuvataan sähköisenä korkeuserona, joka kuvaa kuinka suurella voimalla erimerkkiset varaukset pyrkivät "toistensa luo".
Täsmällisemmin jännite on varauksen sähköinen potentiaalienergia jaettuna varauksen suuruudella. Jännitteen yksikkö on voltti, V, joka taas on J/C, missä J on energian yksikkö [[joule]] ja C varauksen yksikkö [[coulombi]]. Jännite pyrkii aiheuttamaan [[sähkövirta|sähkövirran]], jossa varaus siirtyy pois. Yhden voltin jännite aiheuttaa yhden ampeerin virran yhden ohmin [[vastus|vastuksen]] läpi. Tämä ilmiö tunnetaan [[Ohmin laki|Ohmin lakina]], ja ilmiötä käytetään jännitteen mittaamiseen.
 
Täsmällisemmin jännite on varauksen sähköinen potentiaalienergia jaettuna varauksen suuruudella. Jännitteen yksikkö on voltti, V, joka taas on J/C, missä J on energian yksikkö [[joule]] ja C varauksen yksikkö [[coulombi]]. Jännite pyrkii aiheuttamaan [[sähkövirta|sähkövirran]], jossa varaus siirtyy pois. Yhden voltin jännite aiheuttaa yhden ampeerin virran yhden ohmin [[vastus|vastuksen]] läpi. Tämä ilmiö tunnetaan [[Ohmin laki|Ohmin lakina]], ja ilmiötä käytetään jännitteen mittaamiseen.
 
== Tasa- ja vaihtojännite ==
==Jännitteen mittaaminen==
 
Jännitettä voidaan mitata muun muassa [[yleismittari]]lla. [[Kiertokäämimittari]]ssa virta kulkee käämin läpi ja aiheuttaa kestomagneetin kentässä voiman, joka kääntää mittarin osoitinta. Digitaalimittarissa jännite syötetään [[transistori]]- tai [[putki]]vahvistimen sisäänmenoon ja ulostulosta saatava signaali muutetaan analogia-digitaalimuuntimella numeroksi, joka näytetään näyttölaitteella. Suurin osa yleismittareista mittaa tasajännitteitä. Vaihtojännitteitä mitattaessa yleismittarilla saadaan mitattua jännitteen tehollisarvo tai huippuarvo riippuen mittarista.
 
Ajan funktiona jännitettä voidaan mitata [[oskilloskooppi|oskilloskoopilla]] tai jännitteen [[vaihe]]tta [[piirianalysaattori]]lla. Tällöin saadaan mitattua myös vaihtojännitteitä ja niiden muutos ajan funktiona nähdään oskilloskoopin näytöllä.
 
''Kohteita, joissa voi olla yli 40 V jännite, tulee mitata vain ammattitaitoistenasiantuntevien henkilöiden toimesta ja tällaisiin mittauksiin sopivin mittalaittein ja mittajohdoin,'' koska suuremmat jännitteet voivat aiheuttaa hengenvaarallisen virran vaikuttaessaan kehon yli.
 
==Laskennallinen tarkastelu==
: <math>U_{ab} = V_a - V_b = \int _a ^b \mathbf{E}\cdot d\mathbf{l}</math>
 
Sähkökentän ollessa homogeeninenvakio saadaan kaava yksinkertaistettua muotoon
 
: <math>U_{ab} = Ed,\,\!</math>
122

muokkausta