Versio 7. maaliskuuta 2008 kello 16.39 muokkaa VolkovBot (keskustelu \| muokkaukset) 166 484 muokkausta p Botti lisäsi: zh:氧化态 ← Vanhempi muutos		Versio 12. elokuuta 2008 kello 22.00 muokkaa kumoa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta p AWB Uudempi muutos →
Rivi 13: #Neutraalissa molekyylissä kaikkien atomien hapetuslukujen summa on nolla. Ionirakenteisessa molekyylissä atomien hapetuslukujen summa on yhtä suuri kuin ionin varaus. #[[Fluori]]n hapetusluku on yhdisteissä aina −1 (koska fluori on elektronegatiivisin alkuaine). #[[Happi\|Hapen]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä −2. [[peroksidi\|Peroksideissa]], joissa on yksinkertainen happi-happisidos (~~esim.~~esimerkiksi H<sub>2</sub>O<sub>2</sub>), hapetusluku on −1. [[oksidi\|Superoksideissa]], joissa on O<sub>2</sub><sup>−</sup>-ioni (~~esim.~~esimerkiksi KO<sub>2</sub>), hapetusluku on −1/2. Otsonideissa (~~esim.~~esimerkiksi NaO<sub>3</sub>) hapen hapetusluku on −1/3. Kohdan 4 perusteella hapen hapetusluku esimerkiksi yhdisteessä OF<sub>2</sub> on +2. Kohdan 1 perusteella hapetusluku molekyyleissä O<sub>2</sub> ja O<sub>3</sub> on 0. #[[Vety\|Vedyn]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä +1, [[hydridi\|metallihydrideissä]] kuitenkin −1. #Alkalimetallien hapetusluku yhdisteissä on +1. ==Esimerkkejä== [[Kaliumkarbonaatti\|Kaliumkarbonaatissa]] (K<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) on kaksi K<sup>+</sup>-ionia ja yksi CO<sub>3</sub><sup>2−</sup>-ioni. [[Kalium]]in hapetusluku karbonaatissa on siten +1. Hapen hapetusluku on −2. Jotta karbonaatti-ionin varaukseksi saadaan −2, [[hiili\|hiilen]] hapetusluvun on oltava +4, sillä −2 ~~·~~· 3 + 4 = −2. [[Magnetiitti\|Magnetiitissa]] (Fe<sub>3</sub>O<sub>4</sub>) [[rauta\|raudan]] keskimääräinen hapetusluku on +8/3, sillä 8/3 ~~·~~· 3 − 2 ~~·~~· 4 = 0. Tämä hapetusluku ei ole [[kokonaisluku]], sillä magnetiitissa on kaavayksikköä kohden yksi Fe<sup>2+</sup>-ioni ja kaksi Fe<sup>3+</sup>-ionia. Koska [[sinkki\|sinkin]] hapetusluku on aina +2, voidaan päätellä, että sinkkikloridin kaava on ZnCl<sub>2</sub>. Jos alkuaineella voi olla useita hapetuslukuja, hapetusluku merkitään yhdisteen nimessä roomalaisin numeroin, esimerkiksi rauta(II)kloridi (FeCl<sub>2</sub>) ja rauta(III)kloridi (FeCl<sub>3</sub>). Hapetuslukujen avulla voidaan tarkastella [[hapetus-pelkistysreaktio]]ita. Esimerkiksi [[metaani]] palaa seuraavasti: CH<sub>4</sub> + 2O<sub>2</sub> ~~→~~→ CO<sub>2</sub> + 2H<sub>2</sub>O. Reaktiossa vedyn hapetusluku ei muutu. Neljä happiatomia saavat muodollisesti yhteensä 8 elektronia, sillä alussa niiden hapetusluku on nolla ja lopussa −2. Reaktio on elektronien suhteen tasapainossa, koska hiili menettää 8 elektronia (hapetusluku alussa −4 ja lopussa +4). Reaktiossa hiilen hapetusluku suurenee eli hiili [[hapetus\|hapettuu]]. Hapen hapetusluku pienenee eli happi [[pelkistys\|pelkistyy]]. ==Katso myös==

Ero sivun ”Hapetusluku” versioiden välillä