Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 11 vuotta sitten
p
#Neutraalissa molekyylissä kaikkien atomien hapetuslukujen summa on nolla. Ionirakenteisessa molekyylissä atomien hapetuslukujen summa on yhtä suuri kuin ionin varaus.
#[[Fluori]]n hapetusluku on yhdisteissä aina −1 (koska fluori on elektronegatiivisin alkuaine).
#[[Happi|Hapen]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä &minus;2. [[peroksidi|Peroksideissa]], joissa on yksinkertainen happi-happisidos (esim.esimerkiksi H<sub>2</sub>O<sub>2</sub>), hapetusluku on &minus;1. [[oksidi|Superoksideissa]], joissa on O<sub>2</sub><sup>&minus;</sup>-ioni (esim.esimerkiksi KO<sub>2</sub>), hapetusluku on &minus;1/2. Otsonideissa (esim.esimerkiksi NaO<sub>3</sub>) hapen hapetusluku on &minus;1/3. Kohdan 4 perusteella hapen hapetusluku esimerkiksi yhdisteessä OF<sub>2</sub> on +2. Kohdan 1 perusteella hapetusluku molekyyleissä O<sub>2</sub> ja O<sub>3</sub> on 0.
#[[Vety|Vedyn]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä +1, [[hydridi|metallihydrideissä]] kuitenkin &minus;1.
#Alkalimetallien hapetusluku yhdisteissä on +1.
 
==Esimerkkejä==
[[Kaliumkarbonaatti|Kaliumkarbonaatissa]] (K<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) on kaksi K<sup>+</sup>-ionia ja yksi CO<sub>3</sub><sup>2&minus;</sup>-ioni. [[Kalium]]in hapetusluku karbonaatissa on siten +1. Hapen hapetusluku on &minus;2. Jotta karbonaatti-ionin varaukseksi saadaan &minus;2, [[hiili|hiilen]] hapetusluvun on oltava +4, sillä &minus;2&nbsp;&middot;·&nbsp;3&nbsp;+&nbsp;4&nbsp;=&nbsp;&minus;2.
 
[[Magnetiitti|Magnetiitissa]] (Fe<sub>3</sub>O<sub>4</sub>) [[rauta|raudan]] keskimääräinen hapetusluku on +8/3, sillä 8/3&nbsp;&middot;·&nbsp;3&nbsp;&minus;&nbsp;2&nbsp;&middot;·&nbsp;4&nbsp;=&nbsp;0. Tämä hapetusluku ei ole [[kokonaisluku]], sillä magnetiitissa on kaavayksikköä kohden yksi Fe<sup>2+</sup>-ioni ja kaksi Fe<sup>3+</sup>-ionia.
 
Koska [[sinkki|sinkin]] hapetusluku on aina +2, voidaan päätellä, että sinkkikloridin kaava on ZnCl<sub>2</sub>. Jos alkuaineella voi olla useita hapetuslukuja, hapetusluku merkitään yhdisteen nimessä roomalaisin numeroin, esimerkiksi rauta(II)kloridi (FeCl<sub>2</sub>) ja rauta(III)kloridi (FeCl<sub>3</sub>).
 
Hapetuslukujen avulla voidaan tarkastella [[hapetus-pelkistysreaktio]]ita. Esimerkiksi [[metaani]] palaa seuraavasti: CH<sub>4</sub>&nbsp;+&nbsp;2O<sub>2</sub> &rarr; CO<sub>2</sub>&nbsp;+&nbsp;2H<sub>2</sub>O. Reaktiossa vedyn hapetusluku ei muutu. Neljä happiatomia saavat muodollisesti yhteensä 8 elektronia, sillä alussa niiden hapetusluku on nolla ja lopussa &minus;2. Reaktio on elektronien suhteen tasapainossa, koska hiili menettää 8 elektronia (hapetusluku alussa &minus;4 ja lopussa +4). Reaktiossa hiilen hapetusluku suurenee eli hiili [[hapetus|hapettuu]]. Hapen hapetusluku pienenee eli happi [[pelkistys|pelkistyy]].
 
==Katso myös==