Ero sivun ”Maakunnan liitto” versioiden välillä

Lailla säädettyjä tehtäviä ovat mm.muun muassa

Vapaaehtoisia tehtäviä ovat maakuntien liittojen em. toimintojen lisäksi itselleen ottamat taikka kuntien tai muiden viranomaisten antamat tehtävät. Tällaisia voivat olla esim.esimerkiksi maakunnalliset hankkeet työllisyyden, elinkeinojen tai tulomuuton kehittämiseksi.

Maakunnan liiton ylin päättävä elin on '''maakuntavaltuusto'''. Muodollisesti kunnat nimeävät edustajansa edustajainkokoukseen, joka yhdessä kokouksessa valitsee kuntien ehdottamat maakuntavaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunkin kunnan valtuutettujen määrä on kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti asukaslukua vastaava. Maakuntavaltuutetun on oltava oman kuntansa kunnanvaltuutettu. Maakuntavaltuuston jäsenten poliittisen jakauman on vastattava poliittisten ryhmien (puolueet ja maakunnallisesti järjestäytyneet sitoutumattomat ryhmät) äänijakaumaa suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Jos siis ryhmä on saanut 10 % äänistä, se saa 10 % maakuntavaltuuston paikoista, esim.esimerkiksi 5 paikkaa 51:stä.

Käytännön toiminnasta vastaa '''maakuntahallitus'''. Maakuntavaltuusto valitsee järjestäytymiskokouksessaan maakuntahallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Myös maakuntahallituksen poliittisen jakauman on noudatettava kunnallisvaalien tulosta. Jos siis ryhmä on saanut 20 % äänistä, se saa noin viidesosan maakuntahallituksen paikoista, esim.esimerkiksi 2 paikkaa 11:stä.

Maakuntien liitot ovat maakunnassansa jäsenkuntien hallitsemia organisaatioita. Kun ne käytännössä toimivat samalla alueella kuin esim.esimerkiksi TE-keskukset (valtion hallinnon organisaatioina), käydään monessa maakunnassa keskustelua ainakin maakuntaliiton, TE-keskusten ja lääninhallitusten välisestä työnjaosta. Työnjaot ovatkin eri maakunnissa muotoutuneet kehittämistehtävien osalta hiukan erilaisiksi.

Toisena työnjakokysymyksenä on joissakin maakunnissa maakunnan liiton ja suurimman kaupungin välinen työnjako mm.muun muassa eräänlaisessa "henkisessä johtajuudessa" maakunnan kehittämisessä. Myös maakunnan liiton ja suurimpien kaupunkien tehtävänjaossa (vapaaehtoisia tehtäviä koskien) on eri maakunnissa erilaisia käytäntöjä.

Kolmantena kysymyksenä on esim.esimerkiksi vuosien 2005 - 2006 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa noussut esiin, voisiko maakuntien liitoista kehittää maakuntiensa yleisiä kuntayhtymiä, jotka hoitaisivat myös kuntayhtymämuotoisten koulutuskuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien tehtävät.

* [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakuntaliitto]]liitto, joka toimii Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintona