Ero sivun ”Keskiplatonismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p #REDIRECT Platonismi |
Käännöstä (de:Mittelplatonismus, en:Middle Platonism) |
||
Rivi 1:
'''Keskiplatonismiksi''' kutsutaan [[platonismi]]n kehitysvaihetta noin vuodesta 130 eaa., [[Antiokhos Askalonlainen|Antiokhos Askalonlaisen]] syntymästä, 200-luvun alkuun [[Numenios|Numeniokseen]] ja [[uusplatonismi]]n syntyyn. Alkuperäisten [[Platon]]in oppien lisäksi se sai vaikutteita muun muassa [[uuspythagoralaisuus|uuspythagoralaisuudesta]], [[aristotelismi]]sta ja [[stoalaisuus|stoalaisuudesta]].<ref name="Moore">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/m/midplato.htm | Tekijä=Moore, Edward | Nimeke=Middle Platonism | Viitattu=11.8.2008}}</ref>
#REDIRECT [[Platonismi]]▼
[[Plotinos|Plotinoksen]] katsotaan panneen alulle keskiplatonismia seuranneen platonistisen koulukunnan, uusplatonismin. Keskiplatonismi oli monella tavalla uusplatonismin esimuoto, ja on filosofisesti kiinnostava erityisesti tästä syystä. Terminä ”keskiplatonismi” on ”uusplatonismin” tavoin ennen kaikkea filosofian historiankirjoituksellinen. Se ei rajaa selkeää filosofista oppia, eikä kukaan filosofi itse katsonut olevansa ”keskiplatonilainen”. Keskiplatonistit itse katsoivat olevansa platonilaisia tai akatemialaisia.
== Historia ==
=== Tausta ===
[[Hellenismi|Hellenistisenä]] aikana [[Platonin Akatemia]]n opetuksissa tapahtui asteittaisia muutoksia. Platonin vuonna 347 eaa. tapahtuneen kuoleman jälkeen [[Platonin Akatemia|Akatemian]] johto siirtyi [[Speusippos|Speusippokselle]]. Häntä seurasivat [[Ksenokrates]], [[Polemon]], [[Krantor]] ja [[Krates Ateenalainen]]. Krateen jälkeen, vuonna 268 eaa., [[Arkesilaos]] perusti Uuden Akatemian, joka sai vaikutteita [[pyrrhonismi|pyrrhonilaisesta skeptisismistä]]. Arkesilaos mallinsi filosofiansa Platonin varhaisten dialogien [[Sokrates|Sokrateen]] mukaan: keskeistä oli kaikista arvostelmista pidättäytyminen ({{polytoninen|εποχὴ περὶ πάντων}}, ''epokhē peri pantōn''). Uuden Akatemian johtajat eivät Sokrateen tavoin julkaisseet kirjoituksia, eivätkä esittäneet [[dogmi|dogmaattisia]] mielipiteitä vaan johtivat oppilaansa käyttämään omaa järkeään. Tutkijat ovat erimielisiä Uuden Akatemian harjoittaman skeptisismin tarkasta luonteesta, mutta se vaikuttaa olleen ennen kaikkea reaktio [[stoalaisuus|stoalaisuuden]] voimakasta dogmaattisuutta vastaan.
=== Keskiplatonismin kehitys ===
[[Antiokhos Askalonlainen]], joka toimi Akatemian johdossa vuosina 79-78 eaa., luovi Uuden Akatemian skeptisismin sekä Platonin ja Vanhan Akatemian filosofien oppien dogmaattisten tulkintojen välimaastossa katsomalla, että Vanhan Akatemian opettajat, samoin kuin peripateetikot ja stoalaiset, olivat olleet perustavissa kohdissa samaa mieltä. Vähitellen koulussa palattiin dogmaattisuuteen. Antiokhoksen keskeisiä opetuksia oli, että [[ideaoppi|ideat]] ovat ajatuksia jumalan mielessä. Lisäksi hän omaksui Platonin dialogista ''[[Timaios (dialogi)|Timaios]]'' ajatuksen [[demiurgi]]sta (alempi luojajumala) sekä Platonin niin kutsutuista [[antiikin filosofien salaiset opetukset|kirjoittamattomista opeista]] ajatuksen [[maailmansielu]]sta (ajatus, jonka mukaan fyysinen maailma oli elävä, sielullinen olento).<ref name="Moore"/>
Nämä opit tarjosivat kehyksen, jolle sekä muut keskiplatonistit että myöhemmät platonistit saattoivat perustaa ajattelunsa. Tämä platonismin suuntaus oli vastakkainen virallisen Akatemian skeptisistiselle käänteelle. Kuva keskiplatonismin synnystä ja kehityksestä ei kuitenkaan ole täysin selvä. Kaikki keskiplatonistit eivät kuuluneet Akatemiaan, koska se oli tuhottu vuonna [[88 eaa.]] Tutkijat ovat myös erimielisiä Antiokhoksen roolista keskiplatonismin synnyssä.
Akatemian tuhoutumisen jälkeen platonistinen oppi alkoi joka tapauksessa hajautua sekä maantieteellisesti että opillisesti. Monissa kysymyksissä platonismiin alkoi keskiplatonismin kaudella sekoittua vaikutteita toisaalta dogmaattisista [[aristotelismi]]sta ja [[stoalaisuus|stoalaisuudesta]], toisaalta mystis-uskonnollisista [[uuspythagoralaisuus|(uus)pythagoralaisuudesta]] ja [[teosofia]]sta. Uuspythagoralaisia kirjoituksia nousi esiin toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja niiden kirjoittajina esiintyivät sellaiset nimet kuin ”Okellos Lukanos”, ”Timaios Lokrilainen” (lainattu ''Timaioksesta'') ja ”Arkhytas” (lainattu pythagoralaiselta [[Arkhytas|Arhytaalta]]). Stoalaisten tavoin platonilaiset suhtautuivat negatiivisesti [[epikurolaisuus|epikurolaisuuteen]], mutta myös [[kyynikot|kyynikoihin]].
[[Filon Aleksandrialainen]], myöhempi keskiplatonisti, yhdisti stoalaista ja platonilaista filosofiaa [[juutalaisuus|juutalaisiin]] kirjoituksiin ''[[Septuaginta]]n'' allegorisilla tulkinnoilla. Filon opetti, että Jumala oli kaikkien asioiden takana, ja sai maailmankaikkeuden olevaksi ensin puhtaasti älyllisen tahdon teon kautta, jonka jälkeen fyysinen maailmankaikkeus luotiin hänen ''[[Logos|Logoksensa]]'' (sanansa) kautta. Logos sai näin Platonin maailmansielun roolin. Ihmisen tavoitteena oli ”tulla Jumalan kaltaiseksi” puhdistautumalla ja nousemalla yhä korkeammalle todellisuuden tasolle.
[[Plutarkhos]], [[Numenios]] ja [[Albinos]] (jota jotkut tutkijat pitävät samana henkilönä kuin [[Alkinoos (filosofi)|Alkinoos]]) olivat myöhempiä keskiplatonilaisia, jotka omaksuivat Platonin ''Timaioksesta'' johdetun uuspythagoralaissävytteisen kosmologian sekä ajatukset maailmansielusta (Numenioksen tapauksessa kahdesta maailmansielusta), sielun eri osista, sekä Jumalan ja jumalien olemuksesta.
Keskiplatonismi muodosti pohjan muun muassa [[Cicero]]n filosofialle sekä monille ensimmäisten vuosisatojen kristillisille apologeeteille ja teologeille, kuten [[Justinos Marttyyri]], [[Tatianos]], [[Athenagoras]] ja [[Klemens Aleksandrialainen]].
== Filosofia ==
Keskiplatonilaisten filosofien teoksista tunnetaan ainoastaan katkelmia. Joitakin poikkeuksia ovat [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] teokset, [[Albinos|Albinoksen]] johdanto platonilaiseen filosofiaan sekä [[Alkinoos (filosofi)|Alkinooksen]] ''Platonismin käsikirja''. Viimeksi mainittu laitettiin pitkään Albinoksen nimiin, mutta viime aikoina tekijäksi on tunnistettu toinen henkilö, Alkinoos.
Koska keskiplatonismi sai paljon vaikutteita eri puolilta, siihen sisältyy paljon erilaisia näkemyksiä. Tämän vuoksi yhteisten piirteiden määrittäminen on vaikeaa. Keskiplatonismissa alkoi kuitenkin kaikenkattavan filosofisen järjestelmän rakentaminen, joka oli ollut vierasta Uudelle Akatemialle. Tässä keskiplatonismi joutui tukeutumaan osittaiseen synteesiin muiden koulukuntien ajattelusta. Stoalaisuus vaikutti keskiplatonismissa ennen kaikkea etiikkaan, aristotelismi logiikkaan ja uuspythagoralaisuus metafysiikkaan ja uskonnollisiin ajatuksiin.
Metafysiikassa keskiplatonismi keskittyi ennen kaikkea Platonin kirjoittamattomien opetusten tulkintaan. Ne olivat saaneet vaikutteita pythagoralaisuudesta, ja niissä keskeisenä oli ajatus ykseydestä (''hen'') ja rajaamattomasta kakseudesta (''ahoristos dyas''). Keskiplatonistit pyrkivät yhdistämään tämän ''Timaioksessa'' annettuun kuvaukseen maailman luomisesta.<ref name="Moore"/>
Keskiplatonilaiset korostivat kaikkein korkeimman ymmärryksen (jumalan) täydellistä [[transsendenssi|transsendentiutta]]. Tämä jumala oli ideahiearkian kaikkein korkeimmalla tasolla. Platonin ideat alettiin ymmärtää ajatuksiksi jumalallisessa ymmärryksessä. Keskiplatonismissa ajatus siitä, että sielu on erillinen ruumiista, nousi jälleen esille. Jotkut keskiplatonilaiset alkoivat nähdä ruumiin tai ideoiden ruumiillistumisen pahana ja kaiken pahan syynä.
Ruumiin voittaminen ja transsendentaalisen ymmärryksen tavoittaminen suoraan nähtiin mahdottomana, mutta ymmärrys ideoista voitiin saavuttaa tässä todellisuudessa [[induktio]]n avulla, etenemällä havaittavissa olevista asioista ymmärryksellä tavoitettavaan todellisuuteen. Ihmisen lopulliseksi päämääräksi ymmärrettiin yhdistyminen jumalaan (''homoiōsis theōi'') ideoiden maailman mietiskelyllä. Tähän liittyi samalla sielun puhdistuminen, mikä mahdollisti myös aristoteelisen etiikan mukaisen tunteiden kohtuullisuuden (''metriopatheia'').
== Filosofeja ==
[[Kuva:Philon.jpg|right|thumb|180px|[[Filon Aleksandrialainen]].]]
* [[Antiokhos Askalonlainen]] (n. 130 - 68 eaa.)
* [[Plutarkhos|Plutarkhos Khaironeialainen]] (n. 45 – 125)
* [[Filon Aleksandrialainen]] (n. 20 eaa. - 40 jaa.)
* [[Albinos]] (n. 150)
* [[Alkinoos (filosofi)|Alkinoos]] (100-luku)
* [[Maksimos Tyroslainen]] (100-luku)
* [[Lucius Apuleius]] eli Apuleios (n. 123/125 - n. 180)
* [[Attikos (filosofi)|Attikos]] (n. 175)
* [[Numenios|Numenios Apameialainen]] (100-luvun loppupuoli)
* [[Kassios Longinos]] (n. 213–273)
== Katso myös ==
* [[Hellenistinen filosofia]]
* [[Uusplatonismi]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Berchman, Robert M. | Nimeke=From Philo to Origen: Middle Platonism in Transition | Julkaisija=Scholars Press | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 0-8913-0750-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dillon, John | Nimeke=The Middle Platonists: 80 B.C. to A.D. 220 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Selite=Toinen painos Ithaca 1996 | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 0-7156-1604-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gersh, Stephen | Nimeke=Middle Platonism and Neoplatonism: the Latin Tradition | Julkaisupaikka=Notre Dame, IN | Julkaisija=University of Notre Dame Press | Vuosi=1986 | Selite=Publications in Medieval Studies 23 | Tunniste=ISBN 0-2680-1363-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Merlan, P. | Nimeke=From Platonism to Neoplatonism | Julkaisupaikka=Hague | Julkaisija=M. Nijhoff | Vuosi=1953}}
== Aiheesta muualla ==
* {{IEP | Id=m/midplato | Tekijä=Moore, Edward | Nimeke=Middle Platonism}}
{{Käännös|:de:Mittelplatonismus}}
{{Käännös|:en:Middle Platonism}}
[[de:Mittelplatonismus]]
[[en:Middle Platonism]]
[[it:Medioplatonismo]]
| |||