Ero sivun ”Hatsinan piiri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki |
täydennystä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Ru-len-gatchinsky loc.svg|thumb|Hatsinan piiri Leningradin alueen kartalla]]
'''Hatsinan piiri''' ({{k-ru|Гатчинский район|Gattšinski raion}}) on paikallinen itsehallintoalue [[Leningradin alue]]ella Venäjällä. Piiri on perustettu vuonna 1927 ja sen pinta-ala on 2 940 neliökilometriä. Asukkaita on 220 700 henkeä (vuonna 2007). Piirin hallinnollinen keskus on [[Hatsina]]n kaupunki.
==Sijainti ja luonto==
Hatsinan piiri rajoittuu pohjoisessa [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]in, koillisessa [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] kaupunkiin, idässä [[Tusinan piiri]]in, etelässä [[Laukaan piiri]]in ja lännessä [[Volossovan piiri]]in. Suurin osa piiristä sijaitsee [[Laukaanjoki|Laukaan-]] ja [[Ortesjoki|Ortesjoen]] tasangolla, koillisosa kuuluu Länsi-[[Inkeri]]n ylänköön.
Pinta-alasta noin 50 % on metsää (lähinnä etelässä ja idässä), noin 10 % suota, 21 % peltomaata ja 8 % niittyä. Tärkeimmät joet ovat Ortesjoki, [[Inkereenjoki]] ja [[Suijanjoki]]. Suurimmat järvet ovat piiriin osittain kuuluva Vjalje ({{k-ru|Вялье}}) ja Orinanjärvi ({{k-ru|Орлинское|Orlinskoje}}). Luonnonsuojelualueita ovat valtakunnallisen statuksen omaava [[Mšinskin suo]]n rauhoitusalue, aluetason rauhoitusalueet Glebovon suo ({{k-ru|Глебовское болото|Glebovskoje boloto}}), Rakitino ({{k-ru|Ракитинский|Rakitinski}}) ja Mšinskin suon pohjoisosan vesistönsuojelualue ({{k-ru|Север Мшинского болота|Sever Mšinskogo bolota}}).
==
Hatsinan piiristä on löydetty paljon keskiaikaisia [[kurgaani]]-, kivikehys- ja tasamaan hautoja. Arkeologisten löytöjen ja paikannimistön perusteella asukkaat olivat [[inkerikot|inkerikkoja]] ja venäläisiä. 1400–1500-luvulla seutu kuului [[Novgorod]]in [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] [[Inkere]]en, [[Tääkeli]]n, [[Tillitsa]]n, Suijan ({{k-ru|Суйда|Suida}}), [[Possata|Grjazno]]n ja Orinan ({{k-ru|Орлино|Orlino}}) [[pogosta|pogostoihin]].
Ruotsin vallattua [[Inkeri]]n 1600-luvun alussa alueelle muutti paljon suomalaisia uudisasukkaita. [[Inkeriläiset]] kuuluivat [[Hatsina]]n, [[Kolppana]]n, [[Koprina]]n, [[Skuoritsa]]n, [[Spankkova]]n ja [[Venjoki|Venjoen]] seurakuntiin.
1700-luvun alussa alue siirtyi jälleen Venäjälle ja sinne rakennettiin lukuisia aateliskartanoita. Hatsina sai kaupunginoikeudet vuonna 1796, ja [[Paavali I]]:n ja [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]]:n aikana sen palatsi toimi keisarin residenssinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta.
Vuoteen 1922 saakka alue kuului Pietarin läänin Detskoje Selon (entinen [[Puškin (kaupunki)|Saari]]), [[Pietarhovi]]n ja [[Ylä-Laukaa|Laukaa]]n kihlakuntiin. Vuonna 1922 perustettiin Trotskin (entinen Hatsina) kihlakunta, joka käsitti lakkautetut Detskoje Selon ja Pietarhovin kihlakunnat. Vuonna 1927 Trotskin kihlakunta jaettiin viiteen piiriin, joista yksi oli Trotskin piiri. Vuosina 1929–44 se oli nimeltään Krasnogvardeiskin piiri Hatsinan silloisen nimen mukaan.
Toisen maailmansodan aikana Hatsinan piiri oli Saksan miehittämänä. Saksalaisten miehitysalueelle jääneet inkerinsuomalaiset siirrettiin vuonna 1943 Suomeen, josta heidät sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Inkeriläisiä ei kuitenkaan päästetty kotiseudulleen, vaan heidät karkotettiin aluksi muualle Venäjälle. Myöhemminkin vain harva onnistui palaamaan. Monet asettuivat [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavaltaan]] ja [[Viro]]on tai ovat sittemmin muuttaneet Suomeen.
==Hallinto==
Hatsinan piiriin kuuluu kaksi kaupunkia: [[Hatsina]] ja [[Kommunar]], neljä kaupunkimaista taajamaa: [[Orinansavotta|Orinansavota]], [[Siiverska]], [[Taaitsa]] ja [[Viiritsa]] sekä 11 maalaiskuntaa: [[Jelisavettina]], [[Koprina]], Patamäki ({{k-ru|Пудомяги|}}), [[Possata]], [[Puutosti]], Saamusti ({{k-ru|Новый Свет|Novyi Svet}}), [[Susanina]], Suuri-Kolppana ({{k-ru|Большие Колпаны|}}), Sääskelä ({{k-ru|Сяськелево|Sjaskelevo}}), Verevä ({{k-ru|Верево|Verevo}}) ja [[Voiskovitsa]].
Piirin päämies on Stanislav Bogdanov ja piirihallinnon päämies inkerinsuomalainen Aleksandr Hudilainen (Aleksanteri Hutilainen). Molemmat ovat [[Yhtenäinen Venäjä]] -puolueen jäseniä.
==Talous==
Piirin tärkeimmät teollisuuskeskukset ovat [[Hatsina]] ja [[Kommunar]]. Hatsinassa on koneenrakennus- ja elintarviketeollisuutta, Kommunar on sellu- ja paperiteollisuuden keskus. Muualla piirissä on mm. metalli-, elintarvike ja puunjalostusteollisuutta.
Maatalous on keskittynyt maidontuotantoon sekä perunan ja vihannesten viljelyyn.
Piirin pohjoisosan asukkaista huomattava osa käy työssä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Taloudellisesti merkittävää on myös matkailu sekä pietarilaisten kesäasutus, jota varten on syntynyt laajoja huvila- ja puutarha-alueita.
==Liikenne==
Tärkein liikennekeskus on [[Hatsina]]n kaupunki. Piirin kautta kulkevat [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]]–[[Luga]]n, Pietarin–[[Oredež]]in, Pietarin–Hatsina-Baltijskajan ja [[Namkku|Namkun]]–[[Iivananlinna]]n rautatiet. Suurimmalla osalla radoista liikennöi paikallisjunia. Hatsinan läpi kulkee Pietarin–[[Pihkova]]n–[[Valko-Venäjä]]n rajan välinen maantie.
==Kulttuuria ja nähtävyyksiä==
[[Hatsina]]ssa toimivat [[Konstantin Ušinski]]lle nimetty opettajaopisto, Leningradin talous- ja finanssi-instituutti, [[Boris Konstantinov]]ille nimetty Pietarin ydinfysiikan instituutti sekä eräiden pietarilaisten korkeakoulujen osastoja. Pielilässä ({{k-ru|Белогорка|Belogorka}}) sijaitsee Luoteis-Venäjän kasvinviljelyn tutkimuslaitos.
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on kuuluvat Hatsinan palatsi- ja puistoalue, kaupungin historiallinen keskusta sekä [[Taaitsa]]n palatsi- ja puistoalue. Piirissä on kolme runoilija [[Aleksandr Puškin]]in elämään ja tuotantoon liittyvää museoa: ”Postimestarin talo” Vuirissa ({{k-ru|Выра|Vyra}}), ”Puškinin lapsenhoitajan mökki” [[Koprina]]ssa sekä Puškinin isoisoisän [[Ibrahim Petrovitš Gannibal|Abram Gannibal]]in kartanomuseo Suijan ({{k-ru|Суйда|Suida}}) taajamassa. [[Possata]]ssa on kartanomuseo, jossa kirjailija [[Vladimir Nabokov]] vietti lapsuutensa. Piirissä on myös lukuisia enemmän tai vähemmän säilyneitä aateliskartanoita sekä ortodoksisia kirkkoja ja tšasounoita.
Hatsinan piirissä toimivat nykyään [[Inkerin kirkko|Inkerin kirkon]] Hatsinan, [[Kolppana]]n ja [[Skuoritsa]]n seurakunnat, joiden alkuperäiset kirkkorakennukset on korjattu ja otettu uudelleen käyttöön. [[Spankkova]]n kirkko on raunioina ja Koprinan kirkkorakennus paloi 1960-luvulla. Hatsinassa on [[Inkerin liitto|Inkerin liiton]] osasto ja Taaitsassa inkeriläisvanhusten palvelukeskus.
==Aiheesta muualla==
| |||