Ero sivun ”Supersymmetria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
Yartsa (keskustelu | muokkaukset)
epätarkkuusia (mm säilyvä ominaisuus), symmetriarikko
Rivi 3:
Superpartnerit on nimetty lisäämällä hiukkasen nimen alkuun s-kirjain. Esimerkiksi [[kvarkki|kvarkin]] superpartneri on ''skvarkki'', joka on bosoni. Vastaavasti neutriinon partneri on sneutriino, myonin smyoni, taun stau ja niin edelleen.
 
Vaikka hiukkasten superpartnereita ei toistaiseksi ole onnistuttu löytämään, ei tämä välttämättä ole osoitus teorian paikkansapitämättömyydestä. Epäillään, että superhiukkasten tuottamiseen tarvittaisiin niin korkeaenergiaisia törmäyksiä, ettei niitä pysty havaitsemaan nykyisillä hiukkaskiihdyttimillä. Tutkijat panevat toivonsa [[CERN]]issä vuoden [[2008]] toukokuussalopulla avattavaan [[Large Hadron Collider]]iin, jonka eräs tehtävä on supersymmetrian tutkiminen.
 
Tavallisimmin oletetaan, että supersymmetriset hiukkaset esiintyvät hiukkasreaktiossa pareittain. Esimerkiksi, jos reaktion alussa reaktioon osallistuu yksi supersymmetrinen hiukkanen, reaktion lopussa on myös oltava jäljellä pariton määrä supersymmetrisiä hiukkasia (tavallisimmin yksi), jolloin reaktion supersymmetristen hiukkasten kokonaislukumäärä on parillinen.
Supersymmetria on säilyvä ominaisuus eli jos johonkin reaktioon osallistuu supersymmetrinen hiukkanen, niin reaktion tuloksena täytyy myös olla supersymmetrinen hiukkanen. Koska hiukkaset voivat hajota vain kevyemmiksi hiukkasiksi, niin kevyin supersymmetrinen hiukkanen (LSP) ei voi enää hajota; sen täytyy olla stabiili. LSP saattaa muodostaa [[pimeä aine|pimeän massan]], joka on havaittu galakseissa. Vielä ei osata ennustaa, mikä supersymmetrisistä hiukkasista on LSP.
 
Koska hiukkaset voivat hajota vain kevyemmiksi hiukkasiksi, kevyin supersymmetrinen hiukkanen (LSP) ei voi enää hajota; sen täytyy olla stabiili. LSP saattaa muodostaa [[pimeä aine|pimeän massan]], joka on havaittu galakseissa. LSP voi luonnollisesti reagoida toisen LSP:n tai supersymmetrisen hiukkasen kanssa, jolloin reaktion lopussa ei tarvitse enää olla supersymmetrisiä hiukkasia. Koska supersymmetriaa ei ole kokeellisesti havaittu, ei voida varmuudella sanoa, onko tällainen supersymmetrinen pariteetti (R-pariteetti) todella olemassa. R-pariteetin rikkovissa malleissa superpartnerit voivat esiintyä myös parittomina, jolloin LSP:kään ei enää ole absoluuttisesti stabiili. Jotta LSP voisi edelleen olla pimeän aineen kandidaatti, sen elinajan tulee olla maailmankaikkeuden tämänhetkisen eliniän suuruusluokkaa.
 
Koska supersymmetria ennustaa identtiset massat standardimallin hiukkasen sekä sen supersymmetrisen partnerin välille, täytyy supersymmetrian olla ''rikkoutunut symmetria'' (sillä esimerkiksi elektronin massaista ''selektronia'' ei ole havaittu). Teoreettisesti on hankala löytää sopivaa mekanismia supersymmetrian rikkomiseksi. Osittain tästä syystä on olemassa useita malleja, joissa supersymmetrian rikkomekanismi vaihtelee. Kussakin mallissa hiukkasten massaspektri on erilainen. Lisäksi tuntemattomat mallin parametrit muuttavat massaspektriä kunkin mallin sisällä. Tästä syystä ei osata ennustaa, mikä supersymmetrisistä hiukkasista on LSP.
 
== Katso myös ==