Ero sivun ”Kilpisjärven biologinen asema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, Replaced: Golf-v → Golfv AWB |
p AWB |
||
Rivi 4:
Alue on kylmintä ja korkeinta aluetta Suomessa. Vuoden keskilämpö on - 2,3°. Monet tunturit kohoavat ovat yli 1000 m korkeita, kuten [[Saana]] (1029 m) ja Halti (1328 m). Lumi sulaa myöhään ja Kilpisjärvi on jäässä pitkälle kesäkuuhun saakka. Saanalla on hiihdeltykin usein vielä juhannuksena. Kasvillisuus on puutonta [[tunturipaljakka]]a tai [[tunturikoivu|tunturikoivikkoa]]. Havupuut eivät menesty alueella, . Lajistossa ovat edustettuina arktis-alpiiniset lajit. Alueella esiintyy monia tunturikasveja, [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja [[perhoset|perhosia]], joita ei muualta Suomesta löydä. Alue on viimeisin paikka Suomessa, jossa [[naali]] on pesinyt. Kalastossa on useita lohikaloja, kuten [[siika]], [[nieriä]], [[taimen]] ja [[harjus]],
Vain Käsivarressa kasvavia [[putkilokasvi]]lajeja tai alalajeja on 39, kuten
Ainoastaan Luoteis-Enontekiöllä tavattavia perhoslajeja on 16. Perhoslajeista harvinaisin on [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina''), jonka italialainen tukimusmatkailija [[Giuseppe Acerbi]] v. [[1799]] ensimmäisenä maailmassa kuvasi Enontekiön alueelta. Perhosesta ei tuon löytövuoden jälkeen tehty havaintoja koko maailmassa ennen kuin v. [[1962]], jolloin Olavi Sotavalta sai haaviinsa elävän yksilön [[Saana]]n laelta.
Rivi 11:
== Tutkimus ==
Asemalla on tutkittu
[[Tunturisopuli]]en ja [[pikkujyrsijät|pikkujyrsijöiden]] kannanvaihteiluista on tehty monivuotisia tutkimuksia keskeytyksettä professori [[Olavi Kalela]]n aloittamana vuodesta 1946, joissa on pyritty selvittämään niiden runsaiden kannnavaihteluiden syitä. Pikkujyrsijöitä on asemalla tutkinut myös [[Asko Kaikusalo]].
Rivi 17:
[[Kololintu]]jen pönttötutkimuksia on tehty aseman ympäristöön ripustetuissa pöntöissä. Mm. [[kirjosieppo]], joka ei ole alun perin kuulunut alueen lajistoon, on saatu pesimään runsaana alueen tunturikoivikoissa.
Muita tutkimuskohteita ovat olleet
Uusinta tutkimusta on SCANNET-projektin fenologiakamera, joka ottaa päivittäin ympäri vuoden digikuvia aseman katolta. Kuvilla pystytään seuraamaan fenologisia eli vuodenaikaisia ja -välisiä vaihteluita maisemassa. Ilmatieteen laitoksen Kilpisjärven [[sääasema]] sijaitsee myös asemalla.
| |||