Ero sivun ”Aikamuoto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: eo:Tenso
täydennys lähteineen
Rivi 3:
Aikamuotojärjestelmät voivat eri kielissä olla hyvinkin erilaisia, koska pelkkien aikasuhteiden lisäksi aikamuotokategorioilla voidaan ilmaista [[Aspekti (kielitiede)|aspektia]] eli toiminnan ajallista rajallisuutta (saatetaanko se loppuun vai jatkuuko se vielä), evidentiaalisuutta (onko tapahtuma itse nähty vai epäsuorasti päätelty sen tapahtuneen), narratiivisuutta (onko tapahtuma toisen kertomaa eikä itse koettua) tms. Tätä heijastavat myös perinteiset termit "perfekti" (oikeastaan: "loppuun saatettu toiminta") ja "imperfekti", jotka ovat peräisin [[latina]]n kieliopista eivätkä hyvin kuvaa esim. [[suomen kieli|suomen kielen]] aikamuotojen merkityksiä.
 
[[Suomen kieli|Suomessa]] on neljä aikamuotoaperusaikamuotoa: [[preesens]], [[imperfekti]] (josta joskus käytetään myös nimitystä [[preteriti]]), [[perfekti]] ja [[pluskvamperfekti]]. Monissa normatiivisissa suomen kielen kieliopeissa esiintyy väite, jonka mukaan [[Futuuri]]a eli tulevaisuuteen viittaavaa aikamuotoa ei varsinaisena morfologisena taivutuskategoriana suomen kielessä oleolisi. Toisaalta kuitenkin suomen kielestä on kuvattu kaksi tulevaa aikaa ilmaisevaa liittotempusta: [[liittopreesens]] ja [[liittoimperfekti]], joskin nykykielessä nämä esiintyvät lähinnä juhlallisessa kirjakielessä.
 
Esimerkkinä suomen kielen ''juosta''-verbin taipuminen neljässäedellä aikamuodossamainituissa aikamuodoissa:
*[[preesens]] — ''juoksee''
*[[imperfekti]] — ''juoksi''
*[[perfekti]] — ''on juossut''
*[[pluskvamperfekti]] — ''oli juossut''
*[[liittopreesens]] — ''on juokseva''
*[[liittoimperfekti]] — ''oli juokseva''
 
Puhekielessä voidaan tulevaa aikaa ilmaista myös muodolla
Monissa muissa kielissä, esimerkiksi germaanisissa kielissä kuten englannissa, on myös futuuri, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa:
* He ''will do'' that.
Suomen kielessä voidaan futuuria ilmaista vanhahtavalla muodolla
* Hän ''on tekevä'' sen.
Puhekielessä käytetään myös muotoa
* Hän ''tulee tekemään'' sen.
Tämän muodon käytöstä jotkut kielenhuoltajat varoittavat siksi, että verbillä ''tulee'' on niin konkreettinen merkitys. Moni kuulija voi käsittää, että hän todella tulee paikalle ja tekee kyseisen asian.
 
Joissakin kielissä, kuten [[latina]]ssa, on myös [[futuurin perfekti]].
 
==Lähteet==
* Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. Espoo: Weilin+Göös, 1991.
* Savolainen, Erkki: Finn Lectura -verkkokielioppi, 2001. http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/aloitus.htm
* Hammari, Jukka-Pekka: Suomen verbien finiittisten taivutusmuotojen rakenteellinen luonne predikaatteina modaalis-loogisten ja propositionaalisten seikkojen ilmaisun kannalta (toim. Helena Sulkala ja Leena Nissilä). 63-75. Oulu University Press, 2001. ISSN 0355-3205
* Wiik, Kalevi 1976: Suomen tempusten syvä- ja etärakenteista. – Virittäjä 80. 135–162.
* Siro, Paavo 1996 (1967): Suomen kielen verbien syntaktinen komponentti. – Lauseopin periaatteita
(toim. Pentti Leino). 111–128. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
 
[[Luokka:Kielioppi]]