Ero sivun ”Rukouspäivä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
 
== Suomessa ==
Ruotsin vallan aikana Suomessa vietettiin samoja rukouspäiviä kuin muuallakin silloisen Ruotsin valtakunnan alueella. [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen, valtioyhteyden katkettua, niitä ei vuosina [[1809]]-[[1811]] Suomessa vietetty. Vuonna [[1812]] niitä vietettiin kaksi kertaa, vuosina [[1813]] - [[2007]] niitä oli neljä kertaa vuodessa, ja ne olivat aina sunnuntaina (ei kuitenkaan välttämättä samoina päivinä kuin Ruotsissa.) Vuodesta [[2008]] lähtien niitä on vain kaksi, ja ne ovat nyt kiinteinä päivämäärinä.
 
Rukouspäivät määrätään vuosittain annetulla ''rukouspäiväjulistuksella'', joka vuoteen [[2003]] saakka julkaistiin [[Suomen säädöskokoelma]]ssa. On myös ollut tapana lukea julistus kirkoissa [[uudenvuodenpäivä]]n jumalanpalveluksessa. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] alkuaikoina julistus laadittiin Keisarin ja Suuriruhtinaan nimestä, vuodesta [[1831]] lähtien sen antoi [[Suomen senaatti]]. Suomen itsenäisyyden aikana sen antoi aluksi [[valtioneuvosto]], vuodesta [[1931]] lähtien vuoteen [[2003]] saakka tasavallan presidentti. Julistus annetaan yleensä vähän ennen vuoden vaihdetta. Paitsi päätöksen rukouspäivien ajankohdasta, se sisältää myös johdannon, jossa on hengellisiä kehotuksia ja yleensä viittauksia ajankohtaisiin yleisiin huolenaiheisiin. Nykyisin julistus on luonteeltaan [[ekumeeninen]]. 1990-luvulta lähtien se valmisteltiin [[opetusministeriö]]n asettamassa työryhmässä, jossa olivat edustettuina ministeriön lisäksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]], [[Suomen ortodoksinen kirkko]], [[Suomen vapaan kristillisyyden neuvosto]] ja [[Suomen ekumeeninen neuvosto]]. Käytännössä rukouspäivien ajankohdista kuitenkin päätettiin ainakin epävirallisesti jo kuukausia ennen julistuksen antamista, jotta ne on voitu merkitä [[almanakka|almanakkoihin]], joita nykyisin painetaan jo elokuussa.
Rivi 15:
1980-luvulle saakka ensimmäinen rukouspäivä oli helmikuussa, toinen toukokuussa (usein [[äitienpäivä]]nä), kolmas heinäkuussa ja neljäs lokakuussa. Ensimmäinen rukouspäivä oli luonteeltaan katumuspäivä, toinen nuorison päivä, kolmas [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] muistopäivä ja neljäs vuodentulon kiitospäivä. Vuonna 1990 ensimmäinen rukouspäivä siirrettiin tammikuuhun tuolloin vietettävän ekumeenisen rukousviikon päätteeksi. Toinen rukouspäivä oli edelleen toukokuussa. Kolmas siirrettiin syyskuuhun ja oli nyt luonteeltaan kiitospäivä, neljäs taas lokakuuhun lähelle [[YK:n päivä]]ä, ja silloin rukoiltiin rauhan puolesta.
 
Aikaisemmin rukouspäiviin on liittynyt julkisia [[huvitilaisuus|huvitilaisuuksia]] koskeneita kieltoja ja rajoituksia. Vuoteen [[1968]] saakka julkiset huvit olivat kiellettyjä rukouspäivää edeltävästäedeltävän illastapäivän (ns. rukouslauantain) illasta) klo 18:sta alkaen 24 tunnin ajan. Varsinkin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen tämä kielto sai osakseen yhä ankarampaa arvostelua sekä periaatteellisista että käytännön syistä; sitä pidettiin [[uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] loukkaavana. Vuoden [[1969]] alussa tuli voimaan uusi laki julkisista huveista. Sen mukaan tällainen kielto oli edelleen voimassa, mutta vain varsinaisena rukouspäivänä (sunnuntaina) klo 8-18. Kiellosta oli kuitenkin joukko poikkeuksia. Se ei koskenut muun muassa urheilukilpailuja, näyttelyn tai museon avoinna pitämistä eikä konsertteja, joissa pääasiassa esitettiin "muuta kuin tanssi- ja iskelmämusiikkia". Lisäksi poliisiviranomaisilla oli oikeus myöntää poikkeuslupia. Vuonna [[1984]] rukouspäivien huvikiellot kumottiin kokonaan.
 
Huvikiellon tultua kumotuksi ei rukouspäiväjulistuksella enää ollut mitään juridista sitovuutta eikä rukouspäiviä edes mainittu missään laissa. Vanhan tavan mukaan hallitus kuitenkin antoi tällaisen julistuksen edelleen joka vuosi, mutta sillä oli enää vain kehotuksen luonne. Varsinkin [[vuoden 2000 perustuslaki|vuoden 2000 perustuslain]] tultua voimaan eräät oikeusoppineet kuitenkin asettivat kyseenalaiseksi, oliko hallituksella tai presidentillä edes oikeutta antaa pelkästään vanhan perinteen nojalla mihinkääntällaista lakiinjulistusta, perustumatontajosta julistustaei ollut säädetty laissa. Asian selkeyttämiseksi hallitus antoi opetusministerivuonna 2003 opetus- ja kulttuuriministeri [[Tanja Karpela]]n aloitteesta vuonna 2003 eduskunnalle esityksen ''laiksi ekumeenisesta rukouspäiväjulistuksesta''<ref>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030147</ref>. Laki olisi kuitenkin edellyttänyt vain, että vuosittain olisi annettava rukouspäiväjulistus, mutta itse julistuksella ei olisi ollut juridisia vaikutuksia. Eduskunta ei kuitenkaan säätänyt ehdotettua lakia.
 
Sen jälkeen, kun lakiehdotus tuli hylätyksi, vuosittaisen rukouspäiväjulistuksen on antanut Suomen ekumeeninen neuvosto, joka kuitenkin on hankkinut siihen tasavallan presidentin allekirjoituksen. Julistusta ei ole enää julkaistu Suomen säädöskokoelmassa. Vuonna [[2007]] neuvosto päätti, että seuraavasta vuodesta lähtien rukouspäiviä oli vietettävä enää vain kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen, ''kristittyjen ykseyden rukouspäivä'', on nyt viikonpäivästä riippumatta [[18. tammikuuta]]. Toinen, ''rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä'', on aina [[24. lokakuuta]], YK:n päivänä.<ref>http://www.ekumenia.fi/rukous_ja_hengellisyys/rukouspaivat/kaksi_rukouspaivaa_2008_tva_bondagar</ref>
Rivi 30:
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020983] Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna 2003 (viimeinen säädöskokoelmassa julkaistu)
 
* [http://www.ekumenia.fi/rukous_ja_hengellisyys/rukouspaivat/rukouspaivajulistukset_-_bondagsplakat] Suomen ekumeenisen neuvoston sivusto rukouspäivistä. Sisältää mm. kirjoituksen niiden historiasta sekä rukouspäiväjulistukset 2004-2007.
 
[[Luokka: Suomalaiset kristilliset juhlapäivät]]