Ero sivun ”Mustanmeren laivasto” versioiden välillä

'''Mustanmeren laivasto''' on ({{k-ru|Черноморский Флот}}, {{k-uk|Чорноморський флот}}) on [[Venäjän laivasto]]n ja välillävuosina [[1917]] - [[1991]] [[Neuvostoliiton laivasto]]n [[Mustameri|Mustallamerellä]] ja [[Välimeri|Välimerellä]] operoiva laivasto-osasto. Se perustettiin [[1783]].

Mustanmeren laivaston perustaja pidetään [[Grigori Potjomkin|ruhtinas Potjomkin]]ia, joka perusti sen pääasiallisen tukikohdan [[Sevastopol]]in kanssa [[13. toukokuuta]] 1783.

Venäjän pysyvänä tavoitteena oli 1800-luvulla saada pääsy [[Bosporinsalmi|Bosporin]] läpi. Venäjän ja [[osmanien valtakunta|osmanien]] [[1833]] solmiman sopimuksen vuoksi suurvallat kokoontuivat ja vuoden 1841 Lontoon sopimus kielsi sotalaivojen purjehtimisen salmen läpi Mustaltamereltä Välimerelle.

Vuonna [[1853]] syttyneessä [[Krimin sota|Krimin sodassa]] Britannia, Ranska ja Osmanien valtakunta kävivät Venäjää vastaan ja tuolloin myös Venäjän Mustameren laivasto upotettiin liittokunnan valloittaessa Sevastopolin. Vuoden [[1856]] Pariisin rauha demilitarisoi Mustanmeren ja Venäjän menetti oikeuden pitää laivastoa Mustallamerellä tai rakentaa sinne linnoituksia. Venäjä sanoutui kuitenkin irti sopimuksesta [[1870]].

Ukrainan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta vuonna [[1991]] alkoi Venäjän ja Ukrainan välinen kiista ydinaseista ja myös Mustanmeren laivaston alusten jakamisesta Venäjän ja Ukrainan kesken. Neuvostoliiton hajotessa Mustanmeren laivastossa oli arvioiden mukaan 300–635 alusta ja sukellusvenettä. Sopimukseen laivastonLaivaston jakamisesta päästiin sopimukseen vuonna [[1995]].

Ukrainan ja Venäjän kiisteltyä Sevastopolin laivastotukikohdan vuokraamisesta Venäjän aloitti uuden pääsataman rakentamisen [[Novorossijsk]]iin, jonne sen on määrä valmistua vuonna [[2012]].