Ero sivun ”Johan Huizinga” versioiden välillä

Huizingalla oli omintakeinen esteettinen historianäkemys, jossa taiteella ja kulttuurilla oli kantava rooli. Yksi hänen keskeisimmistä teoksistaan käsittelee keskiaikaa, jonka loppupuolen Huizinga katsoo edustavan pikemmin pessimismiä ja dekadenssia kuin orastavaa [[renessanssi]]n uudelleensyntymistä. Hänen merkittävimpiä ja tunnetuimpia teoksiaan on myös ''Homo Ludens'' (suom. ''Leikkivä ihminen''), jossa hän tarkastelee [[leikki|leikin]] asemaa eurooppalaisessa kulttuurissa. Teoksessa Huzinga pyrkii osoittamaan, että leikin luova vaikutus heijastuu lähes kaikkialla kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä. Huizinga näki leikkien rakenteen niiden itsenäisenä merkityssisältönä. Leikkien ja pelien kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tiedostaminen on suurelta osin juuri Huizingan työn ansiota. Häntä voidaan pitää [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologisen]] [[pelitutkimus|pelitutkimuksen]] perustajana.

 

*''Herfsttij der Middeleeuwen'' ([[1919]]) ''[[Keskiajan syksy]]''

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Erasmus | Selite=(Erasmus, 1924.) Saksankielestä suomentanut Eino E. Suolahti | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1953}}

*''[[Homo Ludens]]'' ([[1938]]) (suom. ''Leikkivä ihminen. Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi''. WSOY 1984)

 

* [http://www.ljhammond.com/classics/cl4.htm Biographical notes] {{en}}

* [http://www.age-of-the-sage.org/history/historian/Johan_Huizinga.html Johan Huizinga The Waning of the Middle Ages] {{en}}

 

[[Luokka:Alankomaalaiset tieteilijät|Huizinga, Johan]]

[[Luokka:Historioitsijat|Huizinga, Johan]]