Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Jäämit''' (''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[novgorod]]ilaiset kutsuivat muinoin ilmeisesti lähinnä [[hämäläiset|hämäläisiä]] ja/tai Länsi-Suomen asukkaita.<ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>, toisen teorian mukaan Laatokan pohjoisrannan karjalaisia. <ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref>
Jäämit-käsite jää
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ns. ''Nestorin kronikassa'' taikka paremminkin ''Kertomuksessa menneistä vuosista'' (Povest Vremennyih Let, PVL) nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku Suomen historiassa. (PVL ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen.) Nestorin kronikka eli PVL kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
|