Ero sivun ”Emil Hagelberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
===[[Suomen sisällissota]]===
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 4. Jääkärirykmentin [[8. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin Raudussa ja rajaseudulla.
===Sisällissodan jälkeinen aika===
Hän palveli sisällissodan jälkeen 4. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 4:ssä, jolla myöhemmin oli nimet Pohjolan jääkäripataljoona ja Kajaanin sissipataljoona, missä hän toimi konekiväärikomppanian päällikkönä. Hänet siirrettiin 5. helmikuuta 1920 Käkisalmen läänin rykmentin 2. pataljoonan komentajaksi ja edelleen 20. huhtikuuta 1921 Karjalan kaartin rykmentin 3. pataljoonan komentajaksi (toimi rykmentinkomentajan sijaisena vuosina 1926 - 1927). Savon prikaatin 1. pataljoonan komentajaksi hänet siirrettiin 27. toukokuuta 1927 ja Savon jääkäripataljoonan komentajaksi 25. syyskuuta 1930 sekä Karjalan kaartin rykmentin komentajan apulaiseksi 1. heinäkuuta 1933. Uudenmaan rykmentin I pataljoonan komentajaksi hänet nimitettiin 21. lokakuuta 1935.
===Talvi- ja Jatkosota===
Talvisotaan hän osallistui Jalkaväkirykmentti 22:n komentajana (nimi muutettiin myöhemmin Jalkaväkirykmentti 9:ksi) ja osallistui taisteluihin Karjalan kannaksella. Välirauhan aikana hän toimi 13. Prikaatin komentajana. Jatkosotaan hän osallistui Jalkaväkirykmentti 13:n ([[JR 13]])komentajana ja kaatui joukkojaan johtaessa Vieljärvellä Itä-Karjalassa. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen sankarihautaan.
===Luottamustoimet===
Hän toimi Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1920 ja 2. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1926.
===Urheilijan ura===
Hän osallistui olympiakisoihin nykyaikaisessa 5-ottelussa Antverpenissä vuonna 1920 ja Pariisissa vuonna 1924.
| |||