Ero sivun ”Turun nähtävyydet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''[[Turku|Turussa]]''', Suomen vanhimmassa kaupungissa, sijaitsee useita nähtävyyksiä ja valtakunnallisesti tärkeitä kohteita. Suuri osa kaupungin tärkeimmistä ja suosituimmista kohteista sijaitsee [[Turun keskusta]]n alueella, mutta myös kaupungin ulkopuolella sijaitsee merkittäviä nähtävyyksiä. Tunnetuimpia Turun nähtävyyksistä lienevät [[keskiaika]]iset [[Turun linna]] ja [[Turun tuomiokirkko]], sekä vuoden [[1827]] [[Turun palo]]sta säilynyt [[luostarinmäen käsityöläismuseo]] ja keskiaikaa ja [[nykytaide]]tta esittelevä [[Aboa Vetus & Ars Nova]]. [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] vuoden [[2006]] kymmenestä suosituimmasta matkailukohteesta kahdeksan sijaitsi Turussa. Aiemmin mainittujen neljän kohteen lisäksi kärkeen ylsivät myös [[Caribia]] [[Kylpylä]], Lasten [[Seikkailupuisto]] [[Kupittaa]]lla, [[musiikkifestivaali]] [[Ruisrock]] sekä merimuseo [[Forum Marinum]].
== Turun
{{Pääartikkeli|[[Turun linna]]}}
[[Turun linna]] on yli 700 vuotta vanha [[kulttuurihistoria]]llinen matkailukohde. [[Museo|Museotoiminta]] alkoi linnassa jo vuonna [[1881]], kun Turun kaupungin historiallinen museo aloitti siellä toimintansa. Linna tuhoutui [[talvisota|talvisotien]] [[talvisodan pommitukset|pommituksessa]] pahoin vuonna [[1941]] ja sodan jälkeen aloitettu linnan [[restaurointi]] keskeytti pitkäksi aikaa museotoiminnan. Linnan korjaukset saatiin valmiiksi vuonna [[1961]] ja linna avattiin uudelleen yleisölle. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.
Rivi 26:
Tuomiokirkon ympäristössä on itse kirkon lisäksi lukuisia tutustumiskohteita. Kirkon takana Tuomiokirkonkadun varrella sijaitsevat [[1800-luku|1800-]] ja [[1900-luku|1900-luvuilla]] valmistuneet [[Åbo Akademi]]n rakennukset ja näytelmäkirjailija [[Josef Julius Wecksellin patsas]]. Kirkon itäpuolella, Rothoviuksenkadun varrella sijaitsee [[Turun akatemia]]n rakennus, [[Akatemiatalo]], joka vaurioitui [[Turun palo]]ssa, mutta korjattiin myöhemmin [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] käyttöön. Kirkon edustalla olevaa Tuomiokirkontoria reunustavat [[Brahenpuisto]] ja [[Tuomiokirkonpuisto]] sekä vastarannalla sijaitseva [[Lönnrotinpuisto]]. Viereisellä [[Vanha Suurtori|Vanhalla Suurtorilla]] järjestetään erilaisia tapahtumia ja myös sitä reunustavat useat merkittävät rakennutkset, kuten [[Brinkhallin talo]] ja vanha [[raatihuone]].
==
[[Kuva:Aurajoen kävelypolku, Kahlaajankadun kohdilla.jpg|thumb|right|Kävelypolku Aurajoen rannalla.]]▼
Turun tärkeimmät luontokohteet matkailijalle ovat Turun kaupunkialueen luonnonsuojelualueet, Turun saaristo sekä kaupungin halki virtaava [[Aurajoki]]. [[Ruissalo]]n saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen [[Lehto|lehdot]] kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon vuonna [[2000]]. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen [[luonnonsuojelualue]]et, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Saarella sijaitsee [[leirintäalue]] Saaronniemi, sekä [[Ruissalon Kylpylä]]. Saareen on mahdollisuus tutustua viittä eri luontopolkua pitkin, jotka on merkitty karttoihin, joita on pitkin saarta. Luonnonsuojelualueilla ei ole lupaa kävellä kesäaikaan merkittyjen luontopolkujen ulkopuolella. Ruissalo mukaanlukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Niiden lisäksi Turku omistaa puolet Pähkinäisten saaresta yhdessä [[Rymättylä]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oppisopimus.turku.fi/public/default.aspx?contentid=56983 | Nimeke = Turun luonnonsuojelualueet | Ajankohta = 11.4.2007| Viitattu = 9.7.2008}}</ref> ▼
Aurajokilaakson ikivanha [[maisema|kulttuurimaisema]] on [[kansallismaisema]] ja kenties myös koko [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] merkittävin [[kulttuuriympäristö]]. Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolta]] ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen [[Nummi (Turku)|Nummessa]] olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. <ref>[http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)</ref> Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. Joen ylittää kaupungissa yhdeksän [[silta]]a, jotka edustavat eri tyylilaje ja aikakausia [[1800-luku|1800-luvulta]] [[1900-luku]]un. <ref>[http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=30497&nodeid=8139 Sillat Turussa, Turku Touring]</ref> Lisäksi joen ylittää lähellä sen alajuoksua föri, joka on valittu Suomen parhaaksi matkustajalautaksi ja on olennainen osa kaupunkilaisten arkea.▼
[[Turun linna|Turun linnassa]] viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=17034&nodeid=8137 | Nimeke = Turun puistoilla pitkät perinteet | Tekijä = Turku Touring | Ajankohta = 7.4.2007 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää [[Ruissalo]]a sekä Kupittaata, joita on käytetty virkistykseen jo [[1600-luku|1600-luvulta]] lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin [[1700-luku|1700-luvun]] aikana ja ne löytyvät Aurajoen rannalta sekä suurtorin alueelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=12057&culture=fi-FI&contentlan=1 | Nimeke = Turun puistoilla on pitkät perinteet | Tekijä = Turun kaupunki | Ajankohta = 9.1.2007 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Ykköspuistoina kaupungissa voidaan nykyisin pitää Rautatien aukion ja Vanhan Suurtorin puisto-alueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-21,104:2:480016,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Viheralueiden ylläpito koettelee köyhää kaupunkia | Tekijä = Turun sanomat | Ajankohta = 1.1.2008 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Turun Linnan puisto oli aiemmin yksi Turun harvoista edustuspuistoista, mutta nykyisin puisto on päässyt rapistumaan. Puiston remontointi on kuitenkin suunniteltu vuonna 2007. Tutustumisen arvoisena puistoalueena voi myös pitää [[Turun hautausmaa]]ta, joka vihittiin käyttöön vuonna [[1807]]. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat: [[luterilaisuus|luterilainen]], [[katolisuus|katolinen]], [[ortodoksisuus|ortodoksinen]], [[juutalaisuus|juutalainen]] ja [[islam|islamilainen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/haista_hautajaisiin/hautaus/hautausmaat/ | Nimeke = Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa | Tekijä = Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref>
Rivi 38 ⟶ 33:
Turun kaupungissa sijaitsee kymmeniä museoita ja gallerioita. Turun maakuntamuseo huolehtii kaupungissa viidestä museosta, jotka ovat: [[Apteekkimuseo]] ja [[Qwenselin talo]], [[Biologinen museo]], [[Kuralan Kylämäki]], [[Luostarinmäen käsityöläismuseo]] sekä [[Turun linna]]. Muut erityisen tärkeät ja vierailluimmat museot ovat Turussa [[Aboa Vetus & Ars Nova]], [[Ett Hem|Ett Hem -museo]], Merikeskus [[Forum Marinum]], [[Sibelius-museo]], [[Turun tuomiokirkko]]museo, [[Turun taidemuseo]], [[Wäinö Aaltosen museo]] sekä [[Turun terveydenhuoltomuseo]].
Aboa Vetus & Ars Nova aloitti toimintansa vuonna [[1995]] [[Turun keskusta]]ssa, osoitteessa Itäinen rantakatu 4-6. Museo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Turun tuomiokirkolta. Museon Aboa Vetus -puolella esitellään museon kunnostustöiden yhteydessä aloitetuissa [[arkeologia|arkeologisissa]] kaivauksissa löydettyä [[keskiaika]]ista Turkua. Ars Nova -puoli taasen keskittyy [[nykytaide|nykytaiteeseen]]. Museo sijaitsee [[Valter Jung]]in suunnittelemassa, Rettigin palatsina tunnetussa rakennuksessa Aurajoen itärannalla. Museo on nykyisin [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] suosituimpia nähtävyyksiä ja se sai vuonna [[2006]] Kynnys ry:n palkinnon. Kynnys ry perusteli palkinnon myöntämistä sillä, että Aboa Vetus & Ars Nova on kunnostautunut erilaisten museokäyttäjäryhmien huomioimisessa sekä esteettömyyden sekä saavutettavuuden edistämisessä.▼
▲Turun suosituin historiallinen museo Aboa Vetus & Ars Nova aloitti toimintansa vuonna [[1995]] [[Turun keskusta]]ssa, osoitteessa Itäinen rantakatu 4-6. Museo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Turun tuomiokirkolta. Museon Aboa Vetus -puolella esitellään museon kunnostustöiden yhteydessä aloitetuissa [[arkeologia|arkeologisissa]] kaivauksissa löydettyä [[keskiaika]]ista Turkua. Ars Nova -puoli taasen keskittyy [[nykytaide|nykytaiteeseen]]. Museo sijaitsee [[Valter Jung]]in suunnittelemassa, Rettigin palatsina tunnetussa rakennuksessa Aurajoen itärannalla. Museo on nykyisin [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] suosituimpia nähtävyyksiä ja se sai vuonna [[2006]] Kynnys ry:n palkinnon. Kynnys ry perusteli palkinnon myöntämistä sillä, että Aboa Vetus & Ars Nova on kunnostautunut erilaisten museokäyttäjäryhmien huomioimisessa sekä esteettömyyden sekä saavutettavuuden edistämisessä.
Luontoon voi Turussa perehtyä kolmessa eri museossa: Biologisessa museossa, [[Turun yliopiston eläinmuseo]]ssa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Biologisen museo [[Turun urheilupuisto]]n ja [[Samppalinnan maauimala]]n vieressä sisältää pysyvän näyttelyn, jossa esitellään kolmetoista luontodioraamaa eläimineen. Maisemat esittelevät kolmisenkymmentä nisäkäs- ja 136 lintulajia. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyjä. Turun yliopiston eläinmuseon opinto- ja yleisökokoelmien avulla voi tutustua pääosaan Suomen nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä sekä kaloista. Esillä on myös kattava kokoelma kotimaisia hyönteisiä, jonkin verran tropiikkien eläimiä eri ryhmistä sekä kotimaisten eläinten jälkiä ja jätöksiä. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha [[Ruissalo]]ssa on sekä tieteellisen tutkimuksen keskus, että yleisölle avoin museo, jossa kävijä pääsee tutustumaan erilaisiin kasveihin. Modernin [[kasvihuone]]en vieressä sijaitsee ulkopuutarha, jossa kasvavat muun muassa hyötykasvit, ruusut, kukkaniityt, kivikkokasvit, lummelammet sekä eksoottiset puut ja pensaat. Kasvihuoneissa on laajat mehikasvien ja trooppisten lajien kokoelmat.▼
▲=== Arkielämän museot ===
[[Kuva:Turun käsityöläismuseo.jpg|thumb|right|[[Luostarinmäen käsityöläismuseo]].]]
[[Qwenselin talo]] Aurajoen rannalla heti [[Turun kaupungintalo]]n vieressä on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin [[Pietari Brahe]]n [[1652]] laadittamassa asemakaavassa [[aatelisto]]lle varatulle alueelle noin vuonna [[1700]]. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu [[1800-luku|1800-luvun]] [[apteekki]], johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi [[laboratorio]]ta ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Museon näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, [[1920-luku|1920-luvun]] lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa. Museossa toimii myös niin sanottu lasten apteekki, jossa museon sisäpihalla ja luonnossa opiskellaan lääkeyrttejä ohjauksessa. Pakaritupasiiven pohjoispäässä sijaitsevat entiset talli-, lantala- ja käymälätilat sekä navetta.
Muut muiden aikakausien asumista esittelevät museot ovat Turussa [[Kuralan
Arkielämää esittelee myös [[Luostarinmäen käsityöläismuseo]], joka on Turun keskustassa Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo. Museo käsittää 18 korttelia, joiden yli kolmessakymmenessä alkuperäisillä paikoillaan säilyneissä puutaloissa esitellään perinteisten kaupunkikäsityöläisten verstaita ja asumuksia ja sitä kautta suomalaisia rakennusperinteitä, puun käyttöä sekä 1800- ja 1900-luvuilla eläneiden suomalaisten käsityöläisten arkielämää. Esillä on muun muassa merimiehen ja kirvesmiehen talo, kellosepän verstas ja tupakantekijän talo. Museossa on oma [[posti]] sekä pieni kauppa, josta voi ostaa vanhan ajan makeisia ja suomalaisia käsityötuotteita. Vanhojen 1800-luvun aikaisten asumusten lisäksi esillä on [[1960-luku|1960-luvulla]] museossa asuneiden miesten talo, sekä museoalueen viimeisen asukkaan, [[1980-luku|1980-luvulla]] kuolleen vanhan naisen yksiö. Luostarinmäen käsityöläismuseo avattiin yleisölle [[29. kesäkuuta]] [[1940]]. Museon tekee maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen se, että alueen taloja ei ole koottu paikalle muualta vaan ne ovat alkuperäisinä alkuperäisillä paikoillaan. Muualta maailmasta ei samanlaista alkuperäistä kokonaisuutta löydy. Museolle on myönnetty F.I.J.E.T.:n kansainvälinen matkailupalkinto Kultainen omena vuonna [[1984]] ainoana [[pohjoismaat|pohjoismaissa]].
Rivi 60 ⟶ 53:
Wäinö Aaltosen museo sijaitsee Aurajoen itärannalla lähellä Turun kaupunginteatteria ja on nykytaiteeseen painottunut taidemuseo. Perusnäyttelyn rungon muodostaa Turun kaupungin taidekokoelma, joka sisältää muun muassa huomattavan kokonaisuuden lahjoituksena saatuja Wäinö Aaltosen töitä. Vaihtuvissa näyttelyissä museossa on esillä sekä kansainvälistä että kotimaista modernia taidetta. Modernistisen museorakennuksen on suunnitellut Aaltonen yhdessä poikansa Matti Aaltosen ja tämän vaimon Irma Aaltosen kanssa. Museo avattiin vuonna 1967.
===Luonnontieteelliset museot===
== Suositeltu kulkureitti ==▼
▲Luontoon voi Turussa perehtyä kolmessa eri museossa: Biologisessa museossa, [[Turun yliopiston eläinmuseo]]ssa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Biologisen museo [[Turun urheilupuisto]]n ja [[Samppalinnan maauimala]]n vieressä sisältää pysyvän näyttelyn, jossa esitellään kolmetoista luontodioraamaa eläimineen. Maisemat esittelevät kolmisenkymmentä nisäkäs- ja 136 lintulajia. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyjä. Turun yliopiston eläinmuseon opinto- ja yleisökokoelmien avulla voi tutustua pääosaan Suomen nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä sekä kaloista. Esillä on myös kattava kokoelma kotimaisia hyönteisiä, jonkin verran tropiikkien eläimiä eri ryhmistä sekä kotimaisten eläinten jälkiä ja jätöksiä. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha [[Ruissalo]]ssa on sekä tieteellisen tutkimuksen keskus, että yleisölle avoin museo, jossa kävijä pääsee tutustumaan erilaisiin kasveihin. Modernin [[kasvihuone]]en vieressä sijaitsee ulkopuutarha, jossa kasvavat muun muassa hyötykasvit, ruusut, kukkaniityt, kivikkokasvit, lummelammet sekä eksoottiset puut ja pensaat. Kasvihuoneissa on laajat mehikasvien ja trooppisten lajien kokoelmat.
▲== Suositeltu kulkureitti ==
{{Korjattava|Kenen suosittelema?}}
Koska suurin osa Turun nähtävyyksistä sijaitsee pienellä alueella ovat monet niistä nähtävissä yhden päivän aikana kävellen tai pyöräillen. Jokivartta pitkin pääsee kulkemaan kävelykatuja pitkin Turun tuomiokirkolta aina Turun linnalle saakka.
Rivi 107 ⟶ 104:
* [[Ruissalo]]. Turun edustalla sijaitseva luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas saari ja suosittu virkistysalue. Saaressa on muun muassa uimarantoja ja leirintäalueita, [[Turun kasvitieteellinen puutarha|kasvitieteellinen puutarha]] ja golfkenttä. Saaressa järjestetään vuosittain [[Ruisrock]]-festivaali.
* [[Vepsä (Turku)|Vepsä]]. [[Turun saaristo]]ssa [[Rymättylä]]n ja [[Satava]]n välillä sijaitseva Turun kaupungin virkistysalueena toimiva saari, johon M/S Lily kuljettaa matkustajia kesäisin pari kertaa vuorokaudessa.
== Luonto ==
▲[[Kuva:Aurajoen kävelypolku, Kahlaajankadun kohdilla.jpg|thumb|right|Kävelypolku Aurajoen rannalla.]]
▲Turun tärkeimmät luontokohteet matkailijalle ovat Turun kaupunkialueen luonnonsuojelualueet, Turun saaristo sekä kaupungin halki virtaava [[Aurajoki]]. [[Ruissalo]]n saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen [[Lehto|lehdot]] kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon vuonna [[2000]]. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen [[luonnonsuojelualue]]et, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Saarella sijaitsee [[leirintäalue]] Saaronniemi, sekä [[Ruissalon Kylpylä]]. Saareen on mahdollisuus tutustua viittä eri luontopolkua pitkin, jotka on merkitty karttoihin, joita on pitkin saarta. Luonnonsuojelualueilla ei ole lupaa kävellä kesäaikaan merkittyjen luontopolkujen ulkopuolella. Ruissalo mukaanlukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Niiden lisäksi Turku omistaa puolet Pähkinäisten saaresta yhdessä [[Rymättylä]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oppisopimus.turku.fi/public/default.aspx?contentid=56983 | Nimeke = Turun luonnonsuojelualueet | Ajankohta = 11.4.2007| Viitattu = 9.7.2008}}</ref>
▲Aurajokilaakson ikivanha [[maisema|kulttuurimaisema]] on [[kansallismaisema]] ja kenties myös koko [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] merkittävin [[kulttuuriympäristö]]. Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolta]] ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen [[Nummi (Turku)|Nummessa]] olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. <ref>[http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)</ref> Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. Joen ylittää kaupungissa yhdeksän [[silta]]a, jotka edustavat eri tyylilaje ja aikakausia [[1800-luku|1800-luvulta]] [[1900-luku]]un. <ref>[http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=30497&nodeid=8139 Sillat Turussa, Turku Touring]</ref> Lisäksi joen ylittää lähellä sen alajuoksua föri, joka on valittu Suomen parhaaksi matkustajalautaksi ja on olennainen osa kaupunkilaisten arkea.
==Lähteet==
| |||