Ero sivun ”Panzer-Abteilung 211” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 217.140.254.122 (keskustelu) muokkaus 5077704 kumottiin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 41:
== 211 Asemasodassa ==
Talven ja alkukesän 1942 211 panosti kaluston huoltoon ja majoitus tilojen parantamiseen sillä Alakurtti (josta tuli sen asema sodassa sen uusi asumapaikka Sallan tilalle) oli vain kymmenen huonokuntoisen rakennuksen kylä jossa oli myös monen muun yksikön asuinpaikka sen edullisen sijainnin takia. 211 komentaja majuri Wolf toivoi pataljoonalle mm. 18 puolitelavetäjän 22 tonnin kuljetus laventteineen. Toive oli kuitenkin turha. Kaluston kunnostuksen vaikeutta kuvannee se, että ranskalaisen panssari-ja ajoneuvo kaluston varaosavarikko sijaitsi loire-joen laaksossa Gienissä, saattoi kulua neljäkin kuukautta, että varaosa lähetys loysi Alakurtin korvessa olevan 211 korjausjoukkueen. 27. Helmikuuta pidettiin talviharjoitus Sumpf-Battailionin kanssa yhteis-toimintaa. 211 sijalta liikkuminen tapahtui lähes kokonaan tiellä. Toukokuussa seitsemän panssarin joukkue hyökkäsi Sumpf-pataljoonan kanssa suoristaakseen rintamalinjaa. Marraskussa [[1942]] suoritettiin SS divisioona Nordin eliitti hiihtokomppanian kanssa harjoitus yhden panssarikomppanian voimin. Kiestingin kelirikko hyökkäyksen aikaan 211 pysyi reservissä ja [[Panzer-Abteilung 40]] suoritti panssari tehtävät. Vuosi [[1943]] eteni lähinnä kaluston kunnostamisessa ja tiedustelu tehtävissä. Keväällä [[1944]] sai 211 täydennyksiä kolme [[Panzer III]] vaunua joissa oli lyhyt putkinen 75mm tykki Näihin koulutettii heti miehisöt ja näiden vaunujen käyttö oli tehokasta venäläis-vaunuja vasstaan. Pataljoona oli valmistellut rintamasta irtautumista ja vetäytymistä jo kuukausia talvella ja ja kesällä 1944 ja suomen aselepo Neuvotoliiton kanssa laukaisi tämän liikkeen.
== 211 Lapinsodassa ==
211 toinen panssarikompania alistettiin Taisteluosasto Westille ja junakuljetuksilla komppania saapui [[Oulu]]un Westin käyttöön 10. syyskuuta. 211 ensimmäinen komppania jäitetiin Sallaan Saksalaisen 163. Divisioonan käyttöön ja sitä kautta torjumaan venäläisten hyökkäystä joka alkoi 14. syyskuuta. Komppania menetti taisteluissa 21 vaunustaan 3 Somuaa ja 6 Hotchkissia eli melkein puolet vahvuudestaan, venäläisten vaunujen tappioiksi laskettiin 8 [[T-34]], mutta näistä vaunut tuhosivat vain kaksi loput menivät pst-tykkien tileille jotka kärsivät viiden tykin tappiot. Oulusta siirrettiin kaksi Hotchkiss vaunua [[Ii]]hin suojaamaan perääntyviä saksalais joukkoja, täällä myös tapahtui 211 ensimmäinen aseellinen konflikti suomalaisia vastaan [[Olhavan taistelu]]n muodossa. Oulusta 211 toinen komppania siirtyi [[Kemi]]in. 1. Lokakuuta suomalaiset suorittivat [[Tornion maihinnousun]] ja 211 II komppania siirtyi [[Tornio]]on 1. lokakuuta illan suussa. Nyt panssarikomppania alistettiin divisioonaryhmä Kräutlerille joka oli pääosin siirtynyt Kiestingistä tornionjokilaaksoon. [[Kenraalimajuri]] Matthias Kräutler yritti saada itselleen myös 211 ensimmäisen panssarikomppanian joka oli Alakurtin korvessa pahoja tappioita kärsineenä perääntymässä XXXVI armeijakunnan mukana joten Kräutler ei saanut lisää panssareita käyttöönsä. Kräutler oli saanut tehtäväkseen vallata takaisin vetäytymis liikkeen kannalta tärkeät Tornionjoen sillat takaisin hyökkäävinä joukkojna oli SS-Tiedustelupataljoona 6, II panssarikomppanian I. joukkue ja Vuoristojääkäripataljoona 206. Sekä hyökkäystä tuki tykistöpatteristo sekä kevyt ilmantorjuntapatteri. Hyökkäys alkoi 3. Lokakuuta aamulla tykistökeskityksellä. 211 eteni Laivajärveltä Kemiin menävän tien suunnasssa jalkaväki perässä suomalaisten Jr11 joukkoja vastaan. Hyökkäys epäonnistui ja I.Panssarijoukkue menetti viidestä vaunustaan kaksi. Suomalaiset yrittivät vastahyökkäystä iltapäivällä samssa suunnassa kuin saksalaiset, mutta hyökäys torjuttiin. Kello 17 oli taas saksalaisten vuoro he hyökkäsivät taas samassa suunnassa samoilla joukoilla. Tämä hyökkäys painoi suomalaiset aina Kyläjoelle asti, mutta saksalaiset keskeyttivät etenemisen illan pimetessä. Seuraavana päivänä saksalaiset yrittivät jälleen samoilla joukoilla työntää suomalaiset Kyläjoelta Tornioon, mutta pahoja tappioita kärsineiden joukkojen hyökkäys pysähtyi suomalaisten tuleen, II. Panssarijoukkueella oli tämän hyökkäyksen jälkeen enään kaksi vaunua ja Panzer-Abteulungin komentaja majuri von Heimendal vaati kenraalimajuri Kräutleria antamaan käskyt, että 211 voi lähteä perääntymään kohti [[Norja]]a. Kräutler myöntyi ja 211 ei enään osallistunut ratkaisu tiasteluihin 6. lokakuuta, mutta yksi Somua jäi varmistamaan ja samalla se joutui Suomalaisten suureen mottiin mihin joutui lähes rykmentillinen saksalaisia Tornionjokea vasten, tämän Somuan ajovirheestä johtuen se upposi pehmeään penkkaan ja se tuhoutii lopullisesti suomalaisen tykin täyosumasta. 211 perääntyi [[Ruotsi]]n rajaa pitkin käyden viivytys tiasteluja mm Muoniossa yhden panssarijokkuen voimin. 211 saapui Norjan puolelle 28. Marraskuuta.
== Viimeiset hetket Norjassa ==
kovias tappioita kärsinyt 211 siirrettin Norjan Lalleen jonne oli kerääntynyt yksinäisiä panssareita ja erillisiä panssarijoukkueita. Sitten 211 liitettiin Lngen-vuonoan puolustaviin joukkoihin, pataljoona kuitenkin antautui [[Neuvostoliitto]]laisille joukoille 5. Toukokuuta [[1945]] ja pataljoonan miehistöt joutuivat sotavankeuteen ja pitkien taipaleiden kautta 211 Ranskalaiset panssarit palautettiin takaisin oikeille omistajilleen.
== Lähteet ==
Wehrmachtin Panssarit Suomessa Kari Kuusela Wiking-Divisioona Oy Helsinki ISBN 951-97506-3-0
| |||