Ero sivun ”Clemens von Galen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 10:
==Pappisura==
Pappisvihkimyksensä jälkeen Clemens von Galen toimi lyhyen aikaa setäänsä Maximilian Gereon Graf von Galenia, joka toimi Münsterissä vihkipiispana, avustavana kappalaisena ja tuomiokapitulipappina. Vuonna 1906 hän siirtyi papiksi [[Berliini]]in, St. Matthiaksen seurakuntaan Winterfeldplatzille. Vuonna 1911 hänestä tuli vastaperustetun Sankt Clemens Maria Hofbauerin kirkkoherra Anhaltin rautatieaseman lähellä. [[
Vuonna [[1932]] von Galen julkaisi teoksen ''"Pest des Laizismus" und ihre Erscheinungsformen – Erwägungen und Besorgnisse eines Seelsorgers über die religiös-sittliche Lage der deutschen Katholiken'' ("Maallistumisen rutto ja sen ilmenemismuodot - erään sielunhoitajan mielipiteitä ja huolenaiheita Saksan katolilaisten tilasta"). Otsikon käsite "maallistumisen rutto" on peräisin paavi [[Pius XI]]:n ensyklikasta ''Quas primas''. von Galenin kritisoi kirjassaan ennen kaikkea käsitystä, jonka mukaan elämä tulisi muodostaa vain tämän ajan käsitysten perusteella, ottamatta huomioon Jumalaa ja hänen tahtoaan. Samoin hän kritisoi sitä, että maailman pahuus ja ongelman nähdään vain epätäydellisyydestä ja vääristä valinnoista johtuviksi, kun niiden oikea alkuperä on klassisen kristinopin mielestä perisynti. Täten myös ihminen katsotaan pohjimmiltaan hyväksi, mikä von Galenin mielestä oli kauhistuttava harhaoppi. Se kielsi sekä synnin todellisuuden että Jumalan armon ja Kristuksen lunastustyön. von Galen kääntyi voimakkain sanakääntein sellaisia katolisia henkilöitä ja insituutioita vastaan, jotka syyttivät katolista kirkkoa vanhakantaisuudesta ja ymmärtämättömyydestä oikeaa ja väärää koskevissa opetuksissa sekä vaativat kirkon sopeutumista nykyajan käsityksiin. Hänen mielestään tällaisten ajatusten esittäjät, paitsi kielsivät kirkollisen opetusviran aseman ja olivat siten harhaoppisia, myös edistivät yhteiskunnassa ilmennyttä ateismin ja uuspakanuuden henkeä. Toinen maallistumisen hengen ilmentymä olivat von Galenin mielestä liberaali talouskäsitys ja sosialismi. Liberaali talouskäsitys esitti talouden kehittyvän parhaiten, mikäli sen annetaan kehittyä täysin vapaasta, sosialismi taas näki yksityisomaisuuden kaiken pahan alkuna. von Galen totesi edellisen näkemyksen uhraavan yksittäiset ihmiset talousjärjestelmälle, sosialismi taas romutti Jumalan antaman oikeuden yksityisomaisuuteen. Kolmas maallistumisen ilmenemismuoto on hänen mielestään poliittisten puolueiden vallanhalu, joka saattaa ne jopa maanpetturuuden tielle. Tässä yhteydessä hän kritisoi myös [[demokratia]]n käsitystä siitä, että kaikki hallitusvalta on peräisin kansalta. Hänen mielestään kansan mielipide ei saa olla ehdoton asioiden ratkaisija, vaan sen yläpuolella on Jumalan luomistahto. "Maallistumisen rutto" herätti liberaaleissa piireissä suuttumusta, sen kirjoittajaa syytettiin konservatiiviksi ja demokratian vastustajaksi. Lisäksi hänen tyyliään pidettiin ylimielisenä ja koulumestarimaisen moittivana.
Rivi 40:
von Galen piti huolta siitä, että paavi [[Pius XI]]:n Kolmatta valtakuntaa kritisoiva ensyklika ''Mit brennender Sorge'' ("Syvästi huolestuneena") (maaliskuussa [[1937]]) luettiin ääneen kaikissa Münsterin hiippakunnan kirkoissa. Samoin hän määräsi, että ensyklikasta tuli ottaa erikoispainos (muodollisesti se oli hiippakuntalehden liite), jota jaettiin maksutta kaikissa hiippakunnan kirkoissa. Painos tosin takavarikoitiin ja kirjapaino suljettiin. von Galen oli itse laatinut kirjeen raakavedoksen yhdessä eräiden muiden saksalaisten piispojen kanssa tammikuussa 1937.
[[
von Galen kehotti saksalaisia sotilaita taisteluun isänmaansa puolesta, mutta lisäsi, että tämä ei tarkoita taistelua "niiden ihmisten puolesta, jotka julmalla taistelullaan meidän sääntökuntalaisiamme sekä meidän sisariamme ja veljiämme vastaan haavoittavat meidän sydäntämme ja häpäisevät Saksan nimen Jumalan ihmisten edessä". Saksan asevoimien sodan alussa saavuttamia voittoja von Galen kutsui "loistaviksi".
|