Wikipedia

Ero sivun ”Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
järj, ots, viite
Rivi 3:
[[Kuva:Alex_Laureus_Portrait_of_Stepmother.JPG|thumb|200px|[[Alexander Lauréus]], ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
'''Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa''' perustuu [[Suomen Taiteilijaseura]]n ''Taiteilijamatrikkelissa'' julkaistuun luetteloon 49 ammattilaisesta tai ammatillisesti suuntautuneesta kuvataiteilijasta, jotka vaikuttivat 1600-luvulta 1800-luvun puoleen väliin. Jotkut heistä syntyivät Suomessa, toiset muualla Euroopassa. Osa taiteilijoista vaikutti Suomessa, osa muissa maissa. Oppipoikakoulutusta lukuunottamatta koulutus taiteilijaksi oli tuohon aikaan hankittava muualta, tavallisesti vuonna 1773 Tukholmaan perustetusta [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|taideakatemiasta]]. Luetellut taiteilijat toimivat jo ammatissa, kun [[Suomen Taideyhdistys]] aloitti [[Kuvataideakatemia|kuvataidekoulutuksen Suomessa]] vuonna 1848.
 
Uusi suomalainen taidehistoria on nostanut esille alkuperäisen luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten [[Helena Arnell]]in ja [[Charlotta Malm-Reuterholm]]in. <ref>[http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/naistensalonki/artists_europe_suomi.htm Naisten Salonki, naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinerbrychoffin taidemuseo 2007, näyttelyn verkkosivut.] Viitattu 2.7.2008.</ref> Useat taiteilijat harjoittvat myös muita ammatteja. [[Johan Lefrén]] toimi [[Karlbergin sotakorkeakoulu|Karlbergin sotakoulun]] johtajana, [[Ulrik Thersner]] everstiluutnanttina ja [[Claes Lang (vanhempi)|Claes Lang]] perämiehenä ja koristetaiteilijana. Monet taiteilijat kuten [[Mikael Toppelius]] toimivat kirkkomaalareina, jolloin he saattoivat tehdä sekä "lankkumaalarin", koristetaiteilijan että taidemaalarin töitä. Toimeentulo saattoi olla niukkaa ja esimerkiksi 1830-luvun taiteilijoista vain [[Johan Erik Lindh]] elätti itsensä taiteilijana. <ref>[http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/cont/chap3/sect3/page17.htm Johan Erik Lindh, Valtion taidemuseo.] Viitattu 2.7.2008.</ref>▼
 
== Taiteilijat Suomessa ennen Suomen taidetta==
 
===Ammatti ja toimeentulo===
 
▲UusiMyös suomalainenentisaikoina taidehistoriauseat ontaiteilijat nostanutharjoittvat esilletaiteellisen alkuperäisentyönsä luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten [[Helena Arnell]]in ja [[Charlotta Malm-Reuterholm]]in. <ref>[http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/naistensalonki/artists_europe_suomi.htm Naisten Salonki, naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinerbrychoffin taidemuseo 2007, näyttelyn verkkosivut.] Viitattu 2.7.2008.</ref> Useat taiteilijat harjoittvat myösohella muita ammatteja. Esimerkiksi [[Johan Lefrén]] toimi [[Karlbergin sotakorkeakoulu|Karlbergin sotakoulun]] johtajana, [[Ulrik Thersner]] everstiluutnanttina ja [[Claes Lang (vanhempi)|Claes Lang]] perämiehenä ja koristetaiteilijana. Monet taiteilijat kuten [[Mikael Toppelius]] toimivat kirkkomaalareina, jolloin he saattoivat tehdä sekä "lankkumaalarin", koristetaiteilijan että taidemaalarin töitä. Toimeentulo saattoi olla niukkaa ja esimerkiksi 1830-luvun taiteilijoista vain [[Johan Erik Lindh]] elätti itsensä taiteilijana. <ref>[http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/cont/chap3/sect3/page17.htm Johan Erik Lindh, Valtion taidemuseo.] Viitattu 2.7.2008.</ref>
 
===Kirkko- ja muotokuvamaalarit===
 
[[Suomen keskiaika|Suomen keskiajan]] taiteilijoita ei tunneta nimeltä. Joukosta onerottuu muun muassa tunnistettutyönimityksellä [[Liedon mestari]], muttakutsuttu veistäjä, nimenjonka takana on todennäköisesti suurempi joukko kisällejä ja oppipoikia.<ref>[http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/mar2001/madonna.htm Leena Pohjola, Madonna-veistokset kuvittivat keskiajan ihmiselle joulun, Kirkon tiedotuskeskus, 22.11.2001] Viitattu 6.7.2008.</ref>▼
 
Varhaisin luettelon taiteilijoista on suomalainen [[taidemaalari]] [[Abraham Myra]] (1639-1684). Hän opiskeli [[Jochim Neiman]]in oppipoikana ja toimi Turussa maalariammattikunnan vanhimpana 1678–1684.
Rivi 14 ⟶ 18:
[[Suomen historia#Suurvalta-aika (1617–1721)|Suurvalta-ajan]] varhaisimmat tunnetut kuvataiteilijat olivat useimmiten [[Muotokuva#Konterfeijarit|konterfeijareita]] eli kiertäviä kirkko- ja [[muotokuva|muotokuvamaalareita]]. Heistä eräs tunnettuja oli Isokyrössä vuonna 1647 syntynyt [[Elias Brenner]]. Hän toimi sekä taidemaalarina että [[kuvittaja]]na. Brenner tunnetaan erityisesti Ruotsissa tekemistään [[miniatyyri|miniatyyrimaalauksistaan]].
 
Luettelossa on alun perin vain kolme naista. Heistä Ruotsissa vuonna 1690 syntynyttä sekä Vaasassa ja Turussa asunutta [[Margareta Capsia]]a pidetään 1700-luvun alun etevimpänä suomalaisena kirkkotaiteilijana ja Suomen ensimmäisenä naismaalarina. Uusi suomalainen taidehistoria on nostanut esille alkuperäisen luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten [[Helena Arnell]]in ja [[Charlotta Malm-Reuterholm]]in. <ref>[http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/naistensalonki/artists_europe_suomi.htm Naisten Salonki, naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinerbrychoffin taidemuseo 2007, näyttelyn verkkosivut.] Viitattu 2.7.2008.</ref> [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiaan]] pääsivät naiset opiskelemaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1847. <ref>[http://www.kkh.se/megaFrame.html Från Kungliga Ritakademien till Kungliga Konsthögskolan, Kungliga Konsthögskolan.] Viitattu 2.7.2008.</ref>
 
▲[[Suomen keskiaika|Suomen keskiajan]] taiteilijoita ei tunneta nimeltä. Joukosta on tunnistettu [[Liedon mestari]], mutta nimen takana on todennäköisesti suurempi joukko kisällejä ja oppipoikia.<ref>[http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/mar2001/madonna.htm Madonna-veistokset kuvittivat keskiajan ihmiselle joulun]</ref>
 
===Suomen taide-elämä käynnistyy===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneistä_taiteilijoista_Suomessa”