Ero sivun ”Algol” versioiden välillä

Algol on kolminkertainen tähti. Tähden ikä on alle 300 miljoonaa vuotta.

Kirkkaamman Algol A:n ja himmeämmän Algol B:n väli on

vuosisadassa. Algol AB on [[puoliksi erillinen kaksoistähti]].

Kaukana on vielä Algol C etäisyydellä

2.69 AU kiertoajalla 681 päivää eli 1.86 vuotta.

Algol C:n radan kaltevuus on 83.98 ja soikeus e=0.225.

 

Kun himmeä, keltaoranssi Algol B pimentää kirkaan, sinivalkoisen Algol A:n, tähden valo himmenee

10 tunniksi. Tämä on Algolin valonvaihtelun pääminimi. Sivuminimi jossa kirkkaus alenee 30%, voidaan havaita vain valosähköisesti, siinä kirkkaampi tähti pimentää himmeämpää. Kirkkaimmillaan kaksoistähti on, kun molemaat tähdet loistavat esteettä yhtä aikaa.

 

Algol A on sinertävänvalkoinen pääsarjan tähti tyyppiä

läpimitaltaan 2.88 Aurinkoa ja sen kirkkaus visuaalisessa

alueessa on 98 Auringon kirkkautta ja noin 180 Aurinkoa jos ultravioletti otetaan mukaan. Tähti pyörii nopeasti vauhdilla 65 km/s. Pintalämpötila on noin

vuodessa. Algol tunnetaan tähtien kehitysteoriassa Algol-paradoksista. Yleensä raskaampi sininen tähti kehittyy nopeammin kuin kevyempi. Kuitenkin kevyempi B-tähti

on vahnempi kuin raskas sininen tähti. Tämä johtuu massan siirrosta keltaisesta tähdestä siniseen.

Algolissa tapahtuu valtavia röntgenpurkakuksia, jotka liittyvät magneettiseen vuorovaikutukseen tähtien ja kaasuvirran välillä. B-tähdessä on noin 0,2 tähden säteilel valtava magneettinen silmukka joka tuottaa muutaman tunnin röntgenflareja. Tähtien välillä tapahtuu ns. magneettinen jarrutusta. Radiopurkauksia tulee noin 1 AU:n säteeltä liittyen "tähdenjäristyksiin".