Wikipedia

Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[kuva:Salpausselat-kartta.svg|thumb|330px|SalpausselätKolme Salpausselkää ja [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]].]]
 
'''Salpausselät''' ovat Etelä-[[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto , toim. | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = suomi }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
 
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto , toim. | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = suomi }}</ref>
 
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä]]n tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
Rivi 10 ⟶ 8:
 
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle.
 
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
 
== Salpausselkien syntyhistoria ==
Rivi 18 ⟶ 14:
 
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11&nbsp;790–11&nbsp;590 Toinen Salpausselkä noin 200:ssa vuodessa 15–25 km Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti [[holoseeni]]n alussa. Noin 10&nbsp;400–11&nbsp;300 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi noin 80–150 km Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.<ref name=mk/>
 
<!-- Toinen Hangosta alkava salpausselkä syntyi ..., jäänyt kesken -->
 
== Katso myös ==
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpausselät”