Ero sivun ”Kahdeksankymmenvuotinen sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ko:네덜란드 독립전쟁 |
fix +lis. |
||
Rivi 5:
Pyhä Rooman keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] syntyi [[Gent]]issä vuonna [[1500]] ja sai kasvatuksensa Alankomaissa. Hän luopui [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] kruunusta [[1556]] ja jätti Alankomaat pojalleen [[Filip II (Espanja)|Filip II]]:lle, Espanjan kuninkaalle. Alankomaihin kuului tuolloin seitsemäntoista maakuntaa, jotka käsittivät nykyiset [[Alankomaat]], [[Belgia]]n, [[Luxemburg]]in ja osan [[Ranska|Pohjois-Ranskaa]] ([[Artois]]).
Uskonpuhdistuksen myötä kalvinismi oli muodostunut vallitsevaksi Alankomaissa. Vuonna [[1566]] kalvinistit hyökkäsivät moniin kirkkoihin ja tuhosivat patsaita ja pyhimysten kuvia (''beeldenstorm''), joita pidettiin harhaoppisina. Rauhoittaakseen maan Filip lähetti [[espanjalainen tie|espanjalaista tietä]] pitkin Alankomaiden kenraalikuvernööriksi [[1567]] [[Fernando Álvarez de Toledo|Fernando Álvarez de Toledon, Alban herttuan]] (lempinimeltään ''rautaherttua'') 10 000
1400-luvulla Alankomaat oli Habsburgien suvun omistamista alueista yksi vauraimpia. Kaarle V ja Filip II verottivat Alankomaita tarvittaessa varoja sotaretkiin. Tämä sai alankomaalaiset pitämään espanjalaisia riistäjinä. Ennen [[Lepanton taistelu]]a Alankomaita oli jo verotettu rahoittamaan sotaa [[Osmanien valtakunta|turkkilaisia]] vastaan. Lepanton jälkeen Filip II keräsi veroja rahoittamaan sotaa Atlantilla. Alankomaiden kauppiasylimystö vastusti näitä sotia tärkeimpiä kauppakumppanejaan vastaan.
Rivi 17:
==Sodan alku==
Vuonna [[1568]] [[Vilhelm I Oranialainen|Vilhelm Oranialainen]], lisänimeltään ''
Alban herttuaa seurasivat Alankomaiden kuvernöörinä [[Luis de Zúñiga y Requesens]], don [[Juan de Austria]] (Juhana Itävaltalainen) ja [[Alessandro Farnese|Alessandro Farnese, Parman herttua]] vuosina 1578–1592.
Rivi 27:
Espanjalaiset lähettivät [[1581]] armeijan kukistamaan kapinan ja valloittivat takaisin lähes koko [[Flanderi]]n ja puolet [[Brabant]]ista. Vilhelm Oranialainen murhattiin [[10. heinäkuuta]] [[1584]]. Yhdistyneet provinssit hakivat tukea Ranskasta ja Englannista tarjoten näille jopa Alankomaiden kuninkaan asemaa, mutta molemmat kieltäytyivät.
Englanti oli tukenut epävirallisesti Alankomaita jo vuosia ja päätti nyt liittyä sotaan virallisesti. Vuonna [[1585]] Nonsuchin sopimuksen nojalla
Moritsin johdolla suuri osa eteläisistä maakunnista kapinoi espanjalaisia vastaan tai jäi Yhdistyneiden provinssien valloittamaksi. Espanja kärsi taloudellisen tappion armadan menetyksestä ja [[1595]] Ranskan Henrik IV:n julistettua sodan sitä vastaan, maa ajautui konkurssiin seuraavana vuonna, eikä ensimmäistä kertaa.
| |||