Ero sivun ”Maunu Eerikinpoika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xariel (keskustelu | muokkaukset)
p linkin muoks
törkeä vandalismi jäänyt huomaamatta
Rivi 1:
[[Kuva:Magnus Ericson.jpg|thumb|Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan]]
 
'''Kaarle AdolfMaunu IIEerikinpoika''' ([[1316]] – [[111. heinäkuutajoulukuuta]] [[13291377]]) oli [[Ruotsin kuningas]] [[1319]]–[[13291364]]. KaarlenMaunun isä oli herttua Eerik (kuningas [[Maunu Ladonlukko|Maunu Ladonlukon]] toinen poika), joka [[Eerikinkronikka|Eerikin kronikan]] mukaan kuoli nälkään Nyköpingin linnassa jonne hänen veljensä [[Birger Maununpoika]] oli vanginnut hänet. KaarleMaunu valittiin Ruotsin kuninkaaksi 21vain vuotiaanakolmivuotiaana ja julistettiin hallitsijaksi Moran käräjäkivillä sen jälkeen kun kuningas Birger oli karkotettu maanpakoon. Aiemmin vuonna 1319 KaarlenMaunun äidinisä [[Norjan kuningas]] oli kuollut ja KaarleMaunu oli jo Norjan kuningas hänen perillisenään. KaarlenMaunun puolesta sijaishallitsijana Ruotsissa toimi hänen isänäitinsä [[kuningatar Helvig]] ja Norjassa sekä isävainajan herttuakunnissa äiti [[Norjan Ingeborg]], joka meni ongelmalliseen toiseen avioliittoon pienaatelisen [[Knut Porse]]n (josta avioliiton kautta tuli Hallannin herttua) kanssa, ja jota Ruotsin suurmiehet eivät lähinnä siksi kelpuuttaneet mukaan hoitamaan Ruotsin asioita. Ruotsissa johtavana virkamiehenä oli ensin drotsi [[Knut Jonsson]] ja sitten [[Matts Kettilmundsson]], Norjassa taasen [[Erling Vidkunsson]].
 
Vuonna [[1335]] KaarleMaunu meni naimisiin [[Blanka Namurilainen|Blanka Namurilaisen]] kanssa, ja seuraavana vuonna hänet kruunattiin [[Tukholma]]ssa. Hänen tärkein suosikkinsa oli nuori aatelismies nimeltä [[Pentti Algotinpoika]], jonka kuningas korotti [[Hallannin herttua]]ksi antaen hänelle läänitykseksi myös suuren osan Suomea. Aikalaiset epäilivät homoseksuaalista suhdetta. KaarlenMaunun poliittiseksi vastustajaksi kääntynyt sukulainen [[Birgitta Birgerintytär]] (sittemmin pyhimys) sai tästä propaganda-aseen kuningasta vastaan.
 
KaarleMaunu aloitti sodan Novgorodia vastaan vuonna 1348. KaarleMaunu julisti sodan ristiretkeksi ja pian sota sai myös paavin suostumuksen. [[Maunu Eerikinpojan ristiretki]] alkoi hyvin kun ruotsalaiset valtasivat [[Pähkinäsaari|Pähkinäsaaren]], mutta he menettivät sen pian. Sota päättyi vuonna 1351. kaarleMaunu joutui lopulta vaikeuksiin Ruotsin ylimystön kanssa eikä pystynyt jatkamaan sotaa.<ref>[http://www.smb.nu/svenskakrig/1348.asp Sundberg, Medeltidens svenska krig, Magnus Erikssons ryska krig 1348-1351]</ref>
 
Tanskan hajanaisuuden avulla Maunu sai alamaisikseen [[Skoone]]n maakunnan. Maunun valtakauden aikana kruunun varat hupenivat ja hän joutui panemaan [[rälssi]]äkin verolle. Maunua vastaan puhkesi aatelin keskuudessa kapinaliike 1350-luvulla ja vuonna [[1364]] [[Albrekt Mecklenburgilainen]] (jonka äiti oli Maunun sisar [[Eufemia Eerikintytär]] ja jonka isä [[Mecklenburgin suku]]inen Albrekt vanhempi, "Mecklenburgin kettu ja ahne saalistaja" väitti polveutuvansa vanhoista Sverkerin ja Eerikin kuningassuvuista) valtasi Tukholman ja Maunu pakeni Norjaan poikansa kuningas [[Haakon VI Maununpoika|Haakon]]in suojiin.
Rivi 12:
 
== Lapsia ==
* [[Eerik Maununpoika (kuningas)|Eerik Maununpoika]] (1339–1359), Skoonen herttua, kapinallinen isäänsä vastaan ja kompromissin tuloksena isänsä hallitsijakumppani [[1356]]–[[1359]]. Kuoli kapinansa yhteydessä.
* [[Haakon VI Maununpoika]], (1340–1380), [[Norjan kuningas]] 1355–80. Isänsä hallitsijakumppani Ruotsissa vuosina [[1362]]–[[1364]] ja [[kuningatar Margareetan (myöhemmin [[Margareeta I]])n aviomies.
 
== Viitteet ==
Rivi 24:
[[Luokka:Keskiajan henkilöt]]
{{Tynkä/Kuninkaallinen}}
 
[[da:Magnus Eriksson af Sverige]]
[[de:Magnus II. (Schweden)]]
Rivi 31 ⟶ 30:
[[fr:Magnus IV de Suède]]
[[io:Magnus Eriksson]]
[[it:Magnus IV di Svezia]]
[[nl:Magnus II van Zweden]]
[[ja:マグヌス4世 (スウェーデン王)]]