Ero sivun ”Suomen VI armeijakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
:''Katso myös:''[[Laatokan Karjalan valtaus 1941]], [[Itä-Karjalan valtaus 1941]]
Heinäkuun puolivälissä VI armeijakunta eteni nopeasti Laatokan rannalle [[Koirinoja]]lle ja Laatokan rantatietä pitkin [[Tuulos|Tuulokseen]] ja [[Vieljärvi|Vieljärvelle]]. Vieljärvellä armeijakunnan joukot torjuivat neuvostojoukkojen vastahyökkäyksen heinäkuun loppuun mennessä. Armeijakunta joutui luopumaan 11. Divisioonastaan [[Suomen VII armeijakunta (jatkosota)|VII armeijakunnan]] hyväksi. Elokuussa armeijakunnan joukkoihin kuuluivat Osasto Lagus, 5.D, 17.D ja reservissä oli saksalainen 163.D. Syyskuun alussa suomalaisarmeijakunta teki läpimurron [[Aunus|Aunuksessa]] edeten [[Syväri]]lle, jonka rannoille osa joukoista ryhmittyi asemasotaan. Armeijakunta eteni Ääniselle [[24. syyskuuta]] mennessä ja osa sen joukoista valtasi [[Petroskoi]]n 1. lokakuuta. Petroskoin valtauksen jälkeen armeijakunta ryhmittyi Syvärille asemasotaan.
'''Pertjärven taistelut huhtikuussa 1942'''
Neuvostojoukot aloittivat keväällä 1942 suurhyökkäyksen 11.4. kelirikkoisella Syvärin rintamalla iskemällä suomalaisten heikkoon kohtaan, lähes miehittämättömälle erämaaosuudelle suomalaisten 17. ja 11. divisioonan saumaan Šemenskin ja Pertjärven väliselle vaikeakulkuisella korpialueella. Hyökkäyksen todennäköinen tavoite oli katkaista Syvärin-Ostan maantie ja avata tilaisuus suomalaisten ajamiseen pois Syvärin itäpuolelta.
Hyökkäys tuli Aunuksen kannaksen puolustuksesta vastaavalle suomalaisten sotilasjohdolle yllätyksenä. Suomalaiset eivät uskoneet venäläisten hyökkäykseen kelirikon aikana. Hyökkäys saatiin torjuttua suomalaisten keskitettyä lisää joukkoja puolustuksen tueksi ja maaston muututtua kulkukelvottomaksi. Taistelut käytiin liejun ja mudan täyttämissä taisteluasemissa ja juoksuhaudoissa. Aloite siirtyi suomalaisille ja hyökkäävä neuvostorykmentti motitetiin Pertjärvellä. Sitkeästi taistellut motti antautui 18.4. Venäläisten ylivoimaisin joukoin aloittama keväthyökkäys päättyi suomalaisten merkittävään voittoon Šemenskin-Pertjärven taisteluissa. Vihollisen tappiot Syvärin kelirikkotaisteluissa arvioitiin noin 14 000 mieheksi. Suomalaisten tappiot olivat 2 165 miestä, joista kaatuneita oli 440 miestä. Kevään 1942 torjuntavoittojen jälkeen taistelutoiminta Syvärillä laantui.
== Asemasota-aika ==
| |||