Ero sivun ”Kulosaaren huvilakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokka |
w, kh, otsikot |
||
Rivi 1:
'''AB Brändö Villastad''' oli osakeyhtiö joka perusti [[Helsinki|Helsingin]] [[Kulosaari|Kulosaaressa]] sijaitsevan huvilakaupungin. Yhtiön perustamisasiakirjat vahvistettiin [[15. kesäkuuta]] [[1907]]. Sen perustajajäseninä olivat
Helsinkiin oli [[1880-luku|1880-luvulta]] lähtien syntynyt uusi asuinympäristötyyppi keski- ja yläluokkaan kuuluvien perheiden muuttaessa pois keskusta-alueilta vastaperustettuihin esikaupunkien huvilayhdyskuntiin,
Ensimmäisen tonttijakokartan alueelle laati arkkitehti Lars Sonck, ja se valmistui vuoden 1907 elokuussa. Jo ensimmäisen vuoden aikana yhtiö oli myynyt alueelta 56 tonttia ja vuonna 1908 oli valmiina 453 tontin tonttijakokartat.
Rivi 10:
Vuonna 1909 Sonckin suunnitelmaa tarkistettiin, sillä alueella haluttiin pienentää tonttikokoa ja saada enemmän myytäviä tontteja. Tässä Sonckin laatimassa myöhemmässä suunnitelmassa on keskusta-alue saanut selvästi kaupunkimaisen leiman ja teiden asemasta ovat kadut niille kuuluvine tehokeinoineen tulleet vallitseviksi. Edellinen suunnitelma on huvilakaupunkimainen, vapaamuotoinen tasaisesti jakautuva puutarhakaupunki, jälkimmäisessä on jo keskusta-aluetta.
==Huvilakaupungin toteutus==
Huvilakaupunkisuunnitelmaan liittyi jo alun perin korkeatasoisten julkisten palvelujen rakentaminen, joiden avulla Kulosaarta myytiin varakkaille kaupunkilaisperheille. Palvelujen toteuttaminen mahdollistettiin yhtiön ottamilla lainoilla ja osakepääoman korotuksilla.
Yhtiön vaikein ja taloudellisesti raskain tehtävä oli ensimmäisten vuosien aikana alueen katuverkon rakentaminen Vuoteen 1909 mennessä oli katuja rakennettu kaikkiaan kuusi kilometriä. Leveiden ja väljästi mitoitettujen katujen rakentamiseen liittyi Kulosaaressa laajat istutus- ja pengerrystyöt.
Rivi 25 ⟶ 24:
Asutuksen kasvaessa Kulosaaresta muodostui vähitellen omatoiminen ja itsenäinen yhdyskunta. Asukkaat olivat sivistyneistöä ja varakasta keski- ja yläluokkaa, arkkitehteja, insinöörejä, tehtailijoita jne. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1912 ja oma koulurakennus valmistui vuonna 1915.
==Kulosaaren huvilakaupunki==
Pääpiirteissään oli Kulosaaren huvilakaupunki muovautunut valmiiksi 1920-luvun alkuun mennessä, jolloin Kulosaari erkani Helsingin pitäjästä itsenäiseksi kunnaksi. Alueen asukasluku oli tällöin 1 051 henkilöä.
Alueen suurisuuntainen julkisten alueiden ja rakennusten rakentamisohjelma toteutettiin pääpiirteissään vuosina 1916-17. Elettiin taloudellista nousukautta, johon liittyivät myös yhtiön suunnitelmat tiiviimmästä ja kaupunkimaisemmasta asutuksesta saaren keskiosiin. Mikäli nämä suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi Kulosaaresta muodostunut maassamme ainutlaatuinen yhtenäisesti toteutettu jugend-kaupunki.
Rivi 36 ⟶ 34:
Helsingin kaupunkiin Kulosaaren huvilakaupunki liitettiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946, mikä Kulosaaressa ei tapahtunut ilman vastustusta. Rakentamatta jääneille alueille vahvistettiin vuonna 1959 prof. Olli Kivisen asemakaava, jonka mukaan Kulosaaren nykyinen kerrostaloalue on toteutunut.
==Kulosaaren huvilakanta==
Kulosaaren rakentamisessa myös yksityisten huviloiden arkkitehtoninen laatu muodostui poikkeuksellisen korkeatasoiseksi, kuuluihan huvilayhdyskunnan perustajiin maan nimekkäimpiä arkkitehteja. Kulosaaren perustamisessa mukana olleista arkkitehdeista ainakin Sonck, Lindgren, Jung ja Bomanson muuttivat perheineen saarelle asumaan ja osallistuivat sekä yksityisten huviloiden että julkisten rakennusten suunnitteluun.
Samana vuonna kuin Sonckin ensimmäinen tonttijakosuunnitelma valmistui, yhtiö järjesti talviasuttavien huviloiden piirustuskilpailun. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 28 ehdotusta. Tällaisella yleisellä arkkitehtuurikilpailulla pyrittiin etsimään erityisesti huvilakaupunkiin soveltuvia rakennustyyppejä ja löytämään uusia pohjaratkaisuja. Kilpailuehdotuksia arvosteltaessa pantiin erityistä painoa huoneiden valoisuudelle, näköalalle, samoin kuin vapaalle pohjaratkaisulle. Kallioinen ja jyrkkä maasto toi huviloiden ja puutarhojen suunnitteluun omat erityispiirteensä.
| |||