Ero sivun ”Valtiollinen protokolla” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähdepyyntö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Valtiollinen protokolla''' on [[valtio]]n [[politiikka|politiikassa]] käyttämä arvojärjestys. Useimmiten protokollan mukaan ylimpänä on valtion [[valtionpäämies|päämies]] ([[tasavalta|tasavallassa]] usein [[presidentti]], [[monarkia]]ssa [[kuningas]] tai [[keisari]]). Valtiollinen protokolla ei aina vastaa valtajärjestystä. Esimerkiksi useissa monarkioissa virallinen valtionpäämies on kuningas tai keisari, vaikka todellinen poliittinen valta on hallituksella ja [[pääministeri]]llä.
 
* [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] nimellinen hallitsija oli [[Neuvostoliiton valtionpäämies|valtionpäämies]], mutta todellisuudessa ylin valta oli puolueen johtajalla, pääsihteerillä. Vasta vuonna [[1990]] Neuvostoliitossa perustettiin puolueesta riippumaton presidentin virka. Presidentin virka oli Neuvostoliitossa käytössä kuitenkin vain lyhyen aikaa, sillä Neuvostoliitto hajosi vuonna [[1991]].
== Suomen valtiollinen protokolla ==
{{Valtiollinen protokolla}}
Rivi 6 ⟶ 7:
 
Tasavallan presidentin jälkeen{{lähde|mistä järjestys on otettu?}} ylimmässä asemassa on eduskunnan puhemies, joka johtaa eduskunnan istuntoja ja puhemiesneuvostoja. Puhemiehen jälkeen korkeimmalla sijalla on hallituksen johtaja eli pääministeri. Vaikka pääministeri ei protokollan mukaan ole valtion vaikutusvaltaisin henkilö, hänen poliittinen valtansa on kuitenkin kaikkein suurin.
 
== Triviaa ==
{{Korjattava/trivia}}
* [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] nimellinen hallitsija oli [[Neuvostoliiton valtionpäämies|valtionpäämies]], mutta todellisuudessa ylin valta oli puolueen johtajalla, pääsihteerillä. Vasta vuonna [[1990]] Neuvostoliitossa perustettiin puolueesta riippumaton presidentin virka. Presidentin virka oli Neuvostoliitossa käytössä kuitenkin vain lyhyen aikaa, sillä Neuvostoliitto hajosi vuonna [[1991]].
 
{{Tynkä/Politiikka}}