Ero sivun ”Pietari Makkonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Makkonen toimi myös kuudennusmiehenä ja kun [[Kerimäen kirkko]]a rakennettiin hän oli kirkon rakennuskassan hoitajana ja kirkon valmistuttua hän teki myös kaksi runoa aiheesta, toisen itse kirkosta toisen kirkon vihkiäisistä. Vuonna 1845 Makkonen vieraili [[Helsinki|Helsingissä]] kansanrunouden tutkijain luona yhdessä kahden muun kansanrunoilijan [[Olli Kymäläinen|Olli Kymäläisen]] (1790-1855) ja [[Antti Puhakka|Antti Puhakan]] (1816-1893) kanssa. Makkonen teki tästä matkasta pari runoakin.
 
Makkosen runoja julkaistiin hänen eläessään [[Mehiläinen (lehtiaikakauslehti)|Mehiläisessä]] 1839 (''Kahviruno'') ja 1840 (''Sururuno Suomen kielen tilasta''), kalenterissa ''Necken'' 1845 (''Ilolaulu Suomen kielen kasvannasta'') sekä [[Suometar|Suomettaressa]] 1850 (''Kerimäen kirkosta''). [[Elias Lönnrot]] kävi runonkeruumatkallaan Makkosen luona ja tallensi muistiin hänen runojaan neljän päivän ajan.
 
== Pietari Makkosen runoja ==