Ero sivun ”Tao-Klardžeti” versioiden välillä

'''T'ao-K'lardžeti''' ({{k-ka|ტაო-კლარჯეთი}}) on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin lounais[[georgia]]laisiin ruhtinaskuntiin. Nämä alueet kuuluvat nykyään [[Turkki|Turkin]] [[Erzurumin provinnsimaakunta|Erzurumin]], [[Ardahanin provinssimaakunta|Ardahanin]], [[Artvinin provinssimaakunta|Artvinin]] ja [[Karsin provinssimaakunta|Karsin]] provinsseihin. ''Tao'' ja ''Klardžeti'' olivat alun perin vain kaksi alueen tärkeintä provinssia georgialaisilla alueilla, jotka ulottuivat "Georgian rotkosta" ([[Turkin kieli{{k-tr|turk.]] ''Gürcü Boğazı''}}) etelässä pienelle Kaukasukselle pohjoisessa.

Historiallisesti alue koostui seuraavista maakunnista: länteen [[Arsiani-vuoret|Arsiani-vuorista]] sijaitsivat Tao, Klardžeti ja [[Šavšeti]], itään taas [[Samtskhe]], [[Erušeti]], [[Džavakheti]] ja [[Kola]]. Alueen maisemia hallitsevat vuoret sekä [[Çoruh|Tšorokhi]]- ja [[Kura|Mtkvari]]-jokien laaksot. Alueen sijainti lännen ja idän suurien valtakuntien välissä ja [[silkkitie]]n reitin varrella teki siitä erilaisten vaikutteiden läpikulku- ja kohtaamispaikan. 800–1000-luvulla Tao-Klardžetia hallitsivathallitsi [[bagratiditBagrationi]]-dynastia, ja alueella oli ratkaiseva rooli Georgian yhdistymisessä yhdeksi kuningaskunnaksi.

Alueen historia ulottuu pronssikaudelle. 1. vuosituhannella eaa. [[Kolkhis|KolkhiksenKolkhiin]] ja [[Diaokhi]]n hallitsemaa aluetta asuttivat esi-georgialaiset heimot. Georgialaisen [[Iberia (Kaukasia)|Iberian]] valtion ensimmäinen hallitsija [[Parnavaz I]]:n kerrotaan liittiliittäneen maat kuningaskuntaansa noin 300 eaa. Seuraavina vuosisatoina alueesta kilpailivat [[Armenia]] ja Iberia. [[600-luku|600-luvulla]] [[arabit]] hävittivät Tao-Klardžetin täysin.

Uusi ajanjakso alueelle alkoi vuonna [[813]], kun georgialainen prinssi [[Ašot I]] Bagrationi-suvusta teki provinssista tukikohdan taistelussa arabimiehitystä vastaan. Ašot hyväksyi [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] vallan ulkopoliittisissa suhteissa saaden ''κουροπαλάτης''inkouropalatesin tittelin ja perusti georgialaisten ruhtinaskunnan, joka Bysantissa tunnettiinkin Iberian ''KouropalatateKouropalataattina''na. Ašot valloitti asteittain aluetta ympäröivät Taon, Kolan, Artaanin ja Šavšetin alueet takaisin arabeilta ja kannusti georgialaisten muuttoa alueille. Lisäksi hän suojeli luostarilaitosta, jonka oli käynnistänyt Klardžetissa [[Grigol Khandzteli]] ([[759]]–[[861]]). Alueesta tuli pitkäksi aikaa keskus Georgian kulttuurille ja yksi maan tärkeimmistä uskonnollisista keskuksista.

Ašotin seuraajat jatkoivat taistelua [[Kartli]]n maista, kilpailijoinaan Länsi-Georgian abhaasidynastia ([[Egrisi]]), arabien hallitsema [[Tbilisin emiraatti]] sekä jopa [[Kakheti]]n kuningaskunta ja Armenian hallitsijat. Ruhtinaskunnan sisäiset riidat olivat kuitenkin haitaksi. [[DaavidDavit I Kuropalates|DaavidDavit I]]:n (hallitsi [[876]]–[[881]])<ref name="ist">http://www.istoria.ge/qrono/tao-klarjeti.htm</ref> salamurhaa seurannut sisällissota johti [[Adarnase I]]:n (hallitsi [[888]]–[[923]])<ref name="ist" /> voittoon hänen tärkeästä kilpailijastaan Nasrasta, DaavidinDavitin murhaajasta. Adarnesen pojan [[DaavidDavit II]]:n (hallitsi [[923]]–[[937]])<ref name="ist" /> hallinnossa georgialaisten täytyi puolustautua myös Bysanttia vastaan, missä he lopulta onnistuivat. Bagrationi-dynastialla oli kuitenkin vaikeuksia pitää valtakuntansa koossa, ja se jakautui suvun kolmen haaran kesken &ndash; päähaara hallitsi Taon provinssia sekä kartvelien kuninkaan titteliä, ja toinen Klardžetia, nimellisesti tunnustaen Taon kuninkaan vallan. KartvelienTaon kuningaskunta sisälsi myös pienempiä ruhtinaskuntia, jotka olivat enemmän tai vähemmän kruunusta riippuvaisia.

Vuonna 958 [[Bagrat II]] "Yksinkertainen" ([[958]]–[[994]])<ref name="ist" /> kruunattiin georgialaisten ja pohjoisen Taon kuninkaaksi, kun taas [[DaavidDavit III Kuropalates|DaavidDavit III]] ([[961]]–[[1001]])<ref name="ist" /> sai haltuunsa kuropalatesinkouropalatesin tittelin ja eteläisen Taon. DaavidDavit liittoutui Bysantin hallitsija [[Basileios II]]:n kanssa kapinoivaa aatelista<!--- [[Bardas SclerosSkleros]]ta ([[976]]–[[979]])---> vastaan, mistä hän sai palkkioksi suuria maa-alueita, ja hänestä tuli eteläisen Kaukasuksen voimakkain hallitsija: hänen maansa ulottuivat [[Van]]-järvelle asti. Aikeenaan yhdistää kaikki georgialaiset maat hän adoptoi prinssi Bagratin (tulevan [[Bagrat III]]:n), Bagrat Yksinkertaisen lapsenlapsen. DaavidDavit asetti hänet Kartlin prinssiksi ([[975]]) ja Abhasian kuninkaaksi ([[978]]), ja auttoi hänen biologista isäänsä [[Gurgen (Tao)|Gurgenia]] pääsemään kartveliengeorgialaisten kuninkaaksi Bagrat Yksinkertaisen kuoltua ([[994]]), mikä teki prinssi Bagratista kahden kuningaskunnan hallitsijan ja perillisen kahdelle muulle. Ainoa takaisku oli vuosien [[987]]&ndash;[[989]] konflikti Bysantin valtakunnan kanssa, mikä pakotti Daavidin suostumaan alueidensa luovuttamiseen Basileios II:lle kuolemansa jälkeen. Tästä huolimatta Bagrat onnistui tulemaan ensimmäiseksi yhdistyneen Georgian hallitsijaksi (virallisesti ''Georgialaisten ja abhaasien kuningaskunta'') hänen isänsä Gurgenin kuoltua vuonna [[1008]].