Versio 4. kesäkuuta 2008 kello 15.30 muokkaa 91.155.82.239 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 4. kesäkuuta 2008 kello 15.30 muokkaa kumoa 91.155.82.239 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 6: Yliäänipamaus on fysikaalinen ilmiö, jota kansanomaisesti kutsutaan usein äänivallin rikkoutumiseksi. Vastoin yleistä harhaluuloa ilmiö ei kuitenkaan johdu äänen nopeuden ylittymisestä vaan pikemminkin siitä, että kappale etenee yliäänennopeudella. Kun [[lentokone]]en, luodin tai jonkin muun kappaleen nopeus on äänen nopeutta suurempi, sen ympärille muodostuu kartiomainen [[shokkiaalto]]. Ilmiö on luonteeltaan samankaltainen kuin veneen tai laivan keula-aalto. Kun shokkiaalto osuu havaitsijan korvaan, se kuullaan pamauksena, samalla tavoin laivan keula-aalto voidaan havaita sen osuessa rantakivikkoon. Shokkiaalto muuttaa lentokoneen siiven painejakaumaa, jolloin koneen ohjattavuusominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Kehitettäessä yhä nopeampia lentokoneita [[~~Toinen~~toinen maailmansota\|toisen maailmansodan]] aikana tämä muodosti merkittävän teknisen ongelman, jota kutsuttiin äänivalliksi (engl. Sound Barrier). Ongelmana oli, miten suunnitella etenkin [[hävittäjälentokone]], joka on ohjattavissa sekä pienillä nopeuksilla, transsoonisille nopeudella ja yliääninopeudella lentäessä. Kun yhdysvaltalainen [[lentäjä]] [[Charles Yeager\|Charles "Chuck" Yeager]] saavutti 1127 kilometrin tuntinopeuden [[X-1]]-koekoneella [[14. lokakuuta]] [[1947]], tämä "äänivalli" murtui, toisin sanoen pahimmat tekniset ongelmat saatiin ratkaistua. Äänivalli jäi kuitenkin käsitteenä elämään, ja sillä tarkoitetaan äänen nopeuden ylittymistä. Äänen nopeus normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla 21 °C:n lämpötilassa on n. 344 m/s (1238 km/h).

Ero sivun ”Äänivalli” versioiden välillä