Ero sivun ”Mannermaasulkemus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ar:الحصار القاري |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
''' Englannin mannermaasulkemus''' sai alkunsa, kun Ranskan keisari [[Napoleon I]] oli [[1800-luku|1800-luvun]] alussa joutunut vaikeaan tilanteeseen. Ison-Britannian voimakas laivasto oli estänyt Ranskan yritykset voittaa Englantia vastaan käyty [[Napoleonin sodat|sota]] asevoimin. Tilanteen ratkaisemiseksi Napoleon päätti pakottaa saarivaltakunnan rauhaan nujertamalla sen taloudellisesti, julistamalla sen [[kauppasaarto|kauppasaartoon]]. Tuontikieltoon perustuva saarto toteutettiin pääosin vuosina [[1806]]-[[1807]], mutta senkin jälkeen sulkemukseen ryhtyneiden maiden rivit olivat liian harvat Ison-Britannian talouden luhistamiseksi.
Viedäkseen loppuun käynnistämänsä suunnitelman Napoleon kaavaili saarron suurimpien aukkojen tukkimista. Niitä olivat lähinnä [[Ruotsi]], [[Tanska]] ja [[Portugali]]. Neuvoteltuaan Venäjän keisarin [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] kanssa [[Tilsitin sopimus|sopimuksen]] Tilsitissä heinä-elokuussa 1807 Napoleonin oli jo onnistunut saada vastahakoinen Venäjä mukaan saartoon. Sopimuksen mukaan muiden Itämeren alueen valtioiden pakottaminen mukaan suunnitelmaan oli Venäjän tehtävä.
Toteuttaakseen sopimuksen ehdot Venäjä pyrki painostamaan Ruotsia diplomaattisin keinoin. Sen osoittauduttua tuloksettomaksi jäi vaihtoehdoksi [[Suomen sota|sota]], jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää ja lyödyn Ruotsin oli liityttävä mukaan saartoon. Tanska puolestaan liittyi saartoon jouduttuaan sekä Ranskan että Ison-Britannian painostamaksi. Ratkaisuun vaikutti ennen muuta Englannin laivaston hyökkäys Kööpenhaminaan ja sitä seurannut Tanskan laivaston perikato. Napoleonin onnistui saada myös Portugali saartoon mukaan valtaamalla se vuonna 1807 yhdessä espanjalaisten kanssa. Maan tilanne ei kuitenkaan muodostunut pysyväksi englantilaisten tehtyä jo seuraavana vuonna onnistuneen vastahyökkäyksen.
| |||