Ero sivun ”Shakkisiirtojen merkintätavat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→FEN: ei me-muotoja |
Linnoituksen algebrallinen merkintätapa puuttui. |
||
Rivi 5:
Merkintätapoja on kaksi, algebrallinen ja deskriptiivinen. Lisäksi nykyisin ovat myös tunnettuja tietokoneohjelmien talletusmuodot ([[Tiedostomuoto|tiedostomuodot]]), esimerkiksi PGN (Portable Game Notation).
{| class="toccolours" border="1" cellpadding="4" style="float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; font-size: 95%"
|-
Rivi 37:
|-
|}
Algebrallisia merkintätapoja on kaksi: pitkä ja lyhyt. Pitkässä merkintätavassa kirjoitetaan sekä siirron lähtöruutu että ruutu, johon nappula siirretään. Lyhyessä merkintätavassa merkitään vain kohderuutu, sillä yleensä vain yksi tietyntyyppinen nappula pääsee siirtymään tiettyyn ruutuun. Jos kuitenkin kahdella samantyyppisellä nappulalla on mahdollisuus siirtyä samaan ruutuun, merkitään myös lähtölinja tai -rivi. Lähtö- ja tuloruutu merkitään kuten usein shakkilaudan reunalle merkityt kirjaimet ja numerot osoittavat. Suomessa upseerien siirtoja merkitään niiden alkukirjaimia vastaavasti "T", "R", "L", "K", "D", ja englannissa "P" (engl. "Pawn") "R" ("Rook"), "N" ("Knight"), "B" ("Bishop"), "Q" ("Queen") ja "K" ("King"). Shakkia merkitään "+" ja mattia "X" tai "#". Jos tavallisesta poiketen halutaan erityisesti osoittaa [[kaksoisshakki]] tai [[ohestalyönti]], voidaan merkitä "++" ja "e.p.". 0-0 on [[Shakki#Sanastoa|lyhyt linnoitus]], 0-0-0 pitkä linnoitus.
Esimerkki pitkästä merkintätavasta:
Rivi 47:
Tämä on aloittelevalle pelaajalle vaikeammin hahmotettavissa oleva tapa, mutta kokeneen pelaajan on nopeampi kirjoittaa sitä käyttäen.
Deskriptiivinen merkintätapa oli pitkään suosiossa [[Anglosaksit|anglosaksisissa]] maissa. Siksi esimerkiksi englanniksi kirjoitetut hieman vanhemmat shakkikirjat käyttävät tätä notaatiota. Algebrallisella merkintätavalla esitetyt pelit vaativat vähemmän merkkejä.
Rivi 55:
Nappuloita edustavat siis samat kirjaimet kuin algebrallisessa merkintätavassakin, poikkeuksena se, että sotilaallekin on oma kirjain, "S". Nappulan kirjaimen jälkeen seuraa "-" jos siirto ei lyö mitään nappulaa, "x" muutoin. Sitten seuraa ruudun nimi ajatuksena se, että kuvataan, minkä oman upseerin alkuaseman eteen nappula siirtyy ja kuinka kauas. Jos mahdollisuuksia on kaksi, käytetään merkkiä "D" tai "K" ilmaisemaan onko kyse daami- vai kuningassivustan upseerista. Esim. "L-KL4", joissain tapauksisa myös "DL-L4". Tornitusta merkitään kuten algebrallisesti. Ainakin englanninkielisessä kirjallisuudessa matti merkitään yleensä sanoin, shakki "Ch" ja ohestalyönti "e.p.". Usein merkintöjä lyhennellään vaatimuksena, että jokainen siirto kuvataan yksikäsitteisesti. Siksi yllä mustan kolmas siirto on "R-L3??", eikä "R-KL3??" tai "KR-L3??".
====PGN====
PGN-tiedostot sisältävät monia tietokantojen kannalta tärkeitä tietoja, kuten pelaajien nimet, vahvuusluvut, päivämäärät ja ECO-avauskoodit. PGN-tiedosto on luettava tekstitiedosto, johon on merkitty tietyn formaatin mukaisesti pelin talletuksessa tarvittavat tiedot. Nykyään myös saksalaisen Chessbase -yhtiön tiedostomuoto .cbh on vallannut alaa, mutta erotuksena PGN-muodosta se on optimoitu tiedostokoon ja pelien tehokkaan haun kannalta, ja se ei siksi ole ihmissilmien luettavaa. Pelien tietokannat voivat olla usean miljoonan pelin kokoisia, ja siksi on tärkeää, että pelien merkintä on systemaattista.
| |||