Ero sivun ”Ohjattu demokratia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Viranomaiset ohjaavat tiedotusvälineillä ja laeilla hienovaraisesti ja näkyvästi äänestäjiä valitsemaan vallanpitäjille sopivia ehdokkaita.
Poliittista oppositiota, kansalaisjärjestöjen toimintaa ja sananvapautta on rajoitettu. Hallitus ohjaa suurinta osaa
Tästä huolimatta Venäjällä on demokraattiselle maalle ominaiset instituutiot, hallitus ja [[duuma]]. Ne ovat käytännössä [[Kreml]]in [[Venäjän presidentinhallinto|presidentinhallinnon]] ohjauksessa. Ohjattuun demokratiaan liitetään myös ajatus [[suvereeni demokratia|suvereenista demokratista]], jonka mukaan ulkomaat eivät saa puuttua Venäjän asioihin. Ohjatun ja suvereenin demokratian ajatuksen esittäjänä pidetään venäläistä liikemiestä ja poliitikkoa [[Vladislav Surkov]]ia.
Venäjän ohjatun demokratian katsotaan monissa tapauksissa merkitsevän Venäjän voimaministeriöiden, [[silovikit|silovikien]] ja suurliikemiesten valtaa. Valtaa käyttänevät eniten presidentti ja hänen lähistöillään olevat turvallisuusviranomaiset, kuten [[FSB]].
Suurin osa
Ohjatun demokratian syynä on se, että Kremlin nykyiset vallanpitäjät pelkäävät [[Ukraina|Ukrainassa]] tapahtuneen [[oranssi vallankumous|oranssin vallankumouksen]] kaltaista tapahtumaa, tai poliittisten ääriryhmisen kuten kiihkokansallisten nousua valtaan. ▼
Venäläistyylisen puolidemokratian syynä on Neuvostojärjestelmän hajoaminen 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen valtaan kipusi erilaisia eliittiryhmiä, jotka taistelivat keskenään vallasta. Syntyi aikasemman neuvostodiktatuurin ja demokratian välimuoto, joka ei ole niin suljettu kuin neuvostojärjestelmä, mutta jossa länsimaistyylinen demokratia on sivuutettu<ref>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/31.lokaukuu/RUSOS.HTM</ref>. Neuvostoliiton viimeisnä vuosina toteutetun [[perestroika]]n aikana oli suuria määriä kansalaisjärjestöjä, joiden aktiivisuus hiipui huomattavasti jo 1991-1992<ref>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/31.lokaukuu/RUSOS.HTM</ref>. Näin ollen kansalaisten järjestöpohjainen poliittinen painoarvo on heikkoa. Kansalaismielipidettä Venäjän nykyinen valtaeliitti ei voi silti kokonaan sivuuttaa.
Ohjatun demokratian syynä on se, että venäjän nykyine valtaeliitti haluaa pysyä maan johdossa ja havittelee lisää rahaa ja valtaa.
▲
Toisaalta ohjatun demokratian kannattajat ovat itse suurvenäläisen aatteen kannalla.
Venäjän hallinto pelkää myös
Ohjattu demokratia Venäjällä ei yksistään ole paha asia. Kansa kannattaa ohjattua demokratiaa, jos se lisää ajan mukana sen elintasoa ja luo järjestystä. Monia ylhäältä ohjattuja uudistuksia Venäjällä pyrkii vastustamaan byrokraattinen virkakoneisto, jota markkinatalous ei välttämättä kiinnosta.
| |||