Ero sivun ”Helsinginkatu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvakooste. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Helsinginkatu''' ([[ruotsin kieli|ruotsiksi]] ''Helsingegatan'') on noin kahden kilometrin mittainen itä–länsi-suuntainen kokoojakatu Helsingissä. Se johtaa [[Hämeentie]]ltä [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintielle]]. Se erottaa [[Kallio]]n ja [[Alppiharju]]n kaupunginosat toisistaan
[[Kuva:Helsinginkatu_kooste_2008.jpg|thumb|300px|Helsinginkatua keväällä [[2008]].]]
Rivi 8:
Nykyisen Helsinginkadun kohdalle kaavailtiin puistokatua ensimmäisen kerran vuonna [[1887]]. Silloin kadun paikalla oli kostea painanne, jota käytettiin viljelysmaana. Vuonna [[1902]] vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan Helsinginkatua ryhdyttiin hiljalleen rakentamaan. Tontit kadun varrella mitoitettiin suurille vuokrataloille, suurin osa bulevardi-osuuden tonteista myytiin [[1920-luku|1920-luvulla]] ja rakennettiin nopeaan tahtiin. Mallia otettiin esimerkiksi [[tanska]]laisesta paljaspintaisesta punatiiliarkkitehtuurista. Vuokra-asunnoista tuli pieniä ja maantasokerroksiin rakennettiin näyteikkunallisia liiketiloja. Puuistutukset saivat odottaa [[1970-luku|1970-luvun]] lopulle asti. Helsinginkadun kerrostaloja on saneerattu laajalti [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]]<ref>http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2001/2_lehtinen.htm</ref>.
Vuoteen [[1969]] saakka Helsinginkatu ulottui tämän nimisenä vain [[Hämeentie]]ltä rautatien alikulkukäytävään. Sen nykyinen loppuosa oli osa Eläintarhantietä, joka ulottui [[Hakaniemen tori]]n luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka. Töölönlahden koillisrannan ja rautatien välissä Eläintarhantie kuitenkin teki noin 90 asteen mutkan Helsinginkadun suoranaiseksi jatkeeksi. Kun tuolloin rautatielle rakennettiin lisäraiteita ja sen ylittänyt vanha silta purettu, nimi Eläintarhantie jäi vain tämän tien itäosalle, keskiosa puretulta sillalta Helsinginkadun päähän sai nimen [[Linnunlaulu]]ntie ja loppuosa muutettiin Helsinginkadun jatkeeksi. <ref>Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970</ref>
==Profiili==
Rivi 15 ⟶ 17:
[[Kuva:Helsinginkatu_portaat_Torkkelinmaelle.jpg|thumb|Portaat Torkkelinmäelle.]]
Katunumeroinnin mukaisesti Helsinginkatu alkaa [[Hämeentie]]ltä [[Kurvi]]sta, [[Sörnäisten metroasema]]n luota, ja kulkee länsilounaaseen [[Mannerheimintie]]lle. Parittomat katunumerot ovat Helsinginkadun pohjoisreunalla. Itäinen puolen kilometrin osuus kadusta on leveää puistokatua eli bulevardia. Helsinginkadun alkupäässä sijaitsee kolmionmuotoinen pohjoiseen avautuva [[Vaasanaukio]]. Hieman Vaasanaukiosta länteen kadun eteläpuolella on puoliympyränmuotoinen [[Harjutori]]n puistoaukio. Aukion länsipuolella niin ikään kadun eteläreunalla on kaksi kaarevaa portaikkoa, jotka nousevat [[Torkkelinmäki|Torkkelinmäen]] kaupunginosaan. Portaiden välistä avautuu näkymä Torkkelinmäelle. Anniskelutoiminta on Bulevardi-osuuden pohjoisreunalla vireää ja elinvoimaista. [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] ja Helsinginkadun neliristeys on valo-ohjattu ja sen koilliskulma avautuu pieneksi betonikivetyksi aukioksi. Puistokatuosuus päättyy Kaarlenkadun risteykseen. Risteyksessä on pieni asfalttipäällysteinen aukio, jonka reunalla on muun muassa anniskelupaikkoja.
===Kaarlenkadun ja Sturenkadun risteyksen välinen osuus===
Rivi 27 ⟶ 29:
[[Kuva:Helsingink_lansipaa_030508.jpg|thumb|Helsinginkatua itään Oopperan kohdalla kevätiltana.]]
Sturenkadun risteyksestä länteen Helsinginkadun eteläpuolella sijaitsee Diakonissalaitoksen rakennuskompleksi. Laitosta vastapäätä on Alppipuistoon kuuluvia Linnanmäen kallioita. Katu levenee 3+2-kaistaiseksi, ajokaistojen välissä raitiokiskot kulkevat omalla korokkeellaan. Helsinginkatu alittaa rautatien Diakonissalaitoksen länsipuolelta ja kulkee [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] puistoalueen ja siellä olevan [[Talvipuutarha (Helsinki)|Talvipuutarhan]]
==Kevyt liikenne==
| |||