Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä

[[Helsinki|Helsingin]] suojana oli syksyllä [[1939]] neljä raskasta 3-4-tykkistä patteria, yksi kevyt patteri ja yksi ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Jatkosodan aikana Saksasta saaduista kahdesta ilmavalvonta- ja neljästä tulenjohtotutkasta pääosa, samoin kuin Saksasta hankitut 18 tehokasta 88 mm raskasta ilmatorjuntatykkiä, sijoitettiin Helsinkiin. Uudet 6-tykkiset patterit ryhmitettiin [[Lauttasaari|Lauttasaareen]], [[Käpylä]]än ja [[Santahamina]]an. Helmikuussa [[1944]] Helsingin suojana oli jo 13 raskasta ilmatorjuntapatteria sekä kevyttä ilmatorjuntatykistöä. Ilmatorjuntatykkejä oli yhteensä 77, valonheittimiä 36, kuulosuuntimia 18 ja tutkia 6 kappaletta.

 

 

Helsingin [[ilmatorjunta]] joutui kovalle koetukselle [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15 000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.