Ero sivun ”Keskusta (taajaman osa)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Kuva:Aleksanterinkatu Helsinki-2.jpg|thumb|250px|Helsingin ydinkeskusta on rakennettu korkealla ja tiiviillä rakennustavalla. Aleksanterinkatu on kaupungin tärkein kauppakatu.]]
 
'''Keskusta''' eli '''kantakaupunki''', '''keskikaupunki''', '''ydin''' tai '''ydinydinkeskusta''' on [[taajama]]n osa, jonne kaupungin, kunnan tai muun alueen palvelut ja asutus ovat keskittyneet.
 
Keskustat ovat suosittuja asuinpaikkoja autottomien, opiskelijoiden, eläkeläisten sekä akateemisesti koulutettujen keskituloisten keskuudessa{{lähde}}. Myös lapsiperheitä on jonkin verran{{selvennä}}, riippuen paljolti kaupungista. Tulevaisuudessa ympäristötietoisuuden kasvaessa keskustojen suosion asuinpaikkana voidaan nähdä{{kenen mukaan}} kokevan uuden nousun, koska keskustassa asuessa kaikki on lähellä, julkiset yhteydet kattavia ja auton käyttötarve minimaalinen.
Rivi 11:
Rakenteeltaan perinteisten suomalaiskaupunkien keskustat on rakennettu 1900-luvun alkupuolella tai aiemmin. Tuolloin hallitsevina kulkutapoina olivat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Tämän vuoksi vanhat keskustat on rakennettu tiiviisti, palvelut, asutus ja teollisuus ovat kävelymatkan päässä toisistaan, ja keskustan halkaisija on useimmiten kilometri tai kaksi. Keskustassa on perinteisesti ollut samoissa taloissa sekä asumista, palveluja että työpaikkoja. Talojen pohjimmaisessa kerroksessa on tyypillisesti kadulle avautuva liikehuoneisto eli [[kivijalkakauppa]].
 
Kun Suomen kaupungit kasvoivat, kaikki asukkaat eivät enää mahtuneet asumaan keskustassa ja [[lähiö]]kehitys alkoi. Vaikka lähiöissä oli paikallisia palveluja, kuten ruokakauppa, käytiin työ-, asiointi-, erikoiskauppa- sekä vapaa-ajantarpeet hoitamassa keskustassa. Tätä tarvetta palvelemaan rakennettiin säteittäiset bussi- ja katuyhteydet keskustasta lähiöihin. Kaupunkikeskustan asema on yleensä sen verran tärkeä, että kulkeakseen johonkin toiseen lähiöön tai kaupungin ulkopuolelle, on kuljettava usein keskustan kautta{{lähde}}. Vasta 1990-luvulla kaupunkikeskustojen kanssa ovat alkaneet kilpailla [[automarket]]it ja [[kauppakeskus|kauppakeskukset]], joista monet ovat kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta myös keskustassa sijaitsevia ostoskeskittymiä on rakennettu. Monet etenkin pienempien kaupunkien keskustat ovat kärsineet automarketeista ja ne ovat päässeet kuihtumaan. Hyvä julkinen liikenne ja tietoinen keskustan elvyttäminen{{selvennä}} edistävät kaupunkikeskustan elinvoimaa. Pääasiallisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudullaPääkaupunkiseudulla]] toimistokeskittymiä on ilmiönä, että toimistokeskittymiä rakennetaanrakennettu keskustan ohella [[kehätie|kehäteiden]] varsille. Tällaisesta tärkeimpiä esimerkkejä ovat [[Keilaniemi|Keilaniemen]] sekä [[Aviapolis|Aviapoliksen]] [[yrityspuisto]]t.
 
== Katso myös ==
* [[Liikekaupunginosa]]
* [[Ydinkeskusta]]
 
[[Luokka:Kaupunkimaantiede]]