Ero sivun ”Constantine Samuel Rafinesque” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fixx |
kh ym. |
||
Rivi 4:
Rafinesque syntyi [[Galata]]ssa, [[Konstantinopoli]]n esikaupungissa. Hänen isänsä F.G. Rafinesque oli ranskalainen kauppias [[Marseilles]]ista ja äitinsä [[saksa]]lainen mutta Konstantinopolissa syntynyt M. Schmaltz. Constantine vietti nuoruutensa Marseillesissa ja opiskeli pääasiassa omin päin. 12-vuotiaana hän oli oppinut kasvitieteellistä [[latina]]a ja aloittanut [[herbaario]]n keräämisen.
Vuonna 1802 hän matkusti Yhdysvaltoihin, missä hän tutustui useimpiin nuoren valtion harvoista botanisteista. 1805 hän palasi Eurooppaan ja asettui [[Sisilia]]n [[Palermo]]on, jossa hän menestyi niin hyvin kaupankäynnillä, että saattoi vetäytyä eläkkeelle 25-vuotiaana ja ryhtyä täysipäiväiseksi luonnontutkijaksi. Jonkin aikaa hän työskenteli Yhdysvaltain konsulin sihteerinä. Sisiliassa hän tutki kasveja ja kaloja ja nimesi useita tieteelle uusia lajeja. Rafinesquen pojan kuoltua 1815 hän itse jätti puolisonsa ja muutti takaisin Yhdysvaltoihin. Hänen laivansa ''Union'' upposi [[Connecticut]]in rannikolla ja hän menetti kaikki kirjansa (50 laatikollista) ja kokoelmansa, muun muassa yli 60 000 simpukan- ja kotilonkuorta.
[[New York]]issa hänestä tuli vastaperustetun Luonnonhistoriallisen lyseon (''Lyceum of Natural History'') perustajajäsen. Vuoteen 1818 mennessä hän oli kerännyt ja nimennyt yli 250 uutta kasvi- ja eläinlajia.
Vuonna 1819 Rafinesquesta tuli Transylvanian yliopiston kasvitieteen professori [[Kentucky]]n [[Lexington]]issa. Hän myös antoi yksityisopetusta ranskan- ja italian kielissä. 1817 hänen kirjansa ''Florula Ludoviciana'' herätti runsaasti kritiikkiä kasvitieteilijäkollegoissa. Hänen tutkimuksiaan arvosteltiin epämääräisiksi. Keväällä 1826 hän erosi yliopistosta riitaannuttuaan rehtori Horace Holleyn kanssa.
Rafinesque muutti [[Pennsylvania]]n [[Philadelphia]]an, missä hän luennoi ja jatkoi julkaisutoimintaa, enimmäkseen omakustanteina. Hänen kirjastaan ''Medical Flora, a Manual of the Medical Botany of the United States of North America'' (1828–1830) tuli hänen taloudellisesti menestynein työnsä. ''Herbarium Rafinesquianum''issa hän kuvaili lukuisia uusia kasvilajeja. Hän kiinnostui myös [[Lewis ja Clark|Lewisin ja Clarkin tutkimusretken]] aineistoista. Niihin perustuen hän nimesi [[preeriakoira]]n (''Cynomys ludovicianus''), [[valkojalkahiiri|valkojalkahiiren]] (''Peromyscus leucopus'') ja [[muulipeura]]n (''Odocoileus hemionus'').
Rivi 14:
Vuosina 1836–1838 julkaisemissaan teoksissa hän ehdotti satoja uusia kasvisukuja ja tuhansia uusia kasvilajeja. Valtaosaa näistä nimistä ei kuitenkaan hyväksytty tieteellisissä piireissä.
Rafinesquen teoriat olivat [[evoluutioteoria]]n valmistelua. Hänen on väitetty kehittäneen evoluutioteorian ennen [[Charles Darwin]]ia mutta hänellä ei ollut aavistustakaan luonnonvalinnasta ja hänen käsityksensä geologisista ajanjaksoista oli aivan liian
Vuonna 1836 hän julkaisi
Hänen merkittävin saavutuksensa Pohjois-Amerikan esihistorian selvittämisessä
Rafinesque oli myös [[kielitiede|kielitieteilijä]]. Hän osoitti, että [[Haiti]]ssa muinoin puhuttu kieli oli Taino, termi, jonka muut tutkijat myöhemmin laajensivat tarkoittamaan [[Karibia]]n etnisyyttä. Vaikka hän erehtyikin luulleessan, että muinainen [[maya]]kieli oli aakkosellinen, hän oli kuitenkin luultavasti ensimmäinen, joka vaati, että paras tapa tulkita kirjoitettua kieltä oli opiskella modernia mayakieltä.
Rafinesque kuoli vatsasyöpään. Hänen
Rafinesquen tieteelliset ansiot arvostetaan nykyisin entistä korkeammalle. Hän oli yltiöinnokas mutta havainnoissaan tarkka, ja häntä ajoi kiihkeä vimma nimetä kaikki, minkä hän kohtasi luonnossa.
| |||