Ero sivun ”Hans Henrik Stjernvall” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Lasitehdas: kh, typo
Rivi 8:
1807 Stjernvall myi Sälingin kosken Henrik Johan Sohlbergille. Miehet anoivat 1814 yhdessä perustamislupaa Sälinkään lasitehtaan perustamiselle.<ref>|http://www.mantsalaseura.fi/Kotiseutupolut_net.pdf| </ref> Anomuksen mukaan ikkunalasista oli pulaa ja sitä oli jouduttu tuomaan Mäntsälään Viipurista ja Tallinnasta saakka. Innostus tehdashanketta kohtaan näyttää olleen suuri, sillä Sohlberg ja Stjernvall käynnistivät rakennustyöt samanaikaisesti lupahakemuksen kanssa. Ennen vuoden loppua kaksi suomalaissyntyistä lasinpuhaltajaa aloitti työt. Ennakkoluulotonta laajentumishalua kuvaa hyvin se, että jo parin vuoden kuluttua suomalaisten tilalle otettiin böömiläisiä lasinpuhaltajia. Toukokuussa 1816 senaatti myönsi perustamisluvan tehtaalle, jonka tuotanto oli jo täydessä käynnissä. Perustajat antoivat tehtaalle nimen ''Enigheten'' (yksimielisyys), mikä varsinkin tehtaan myöhemmässä vaiheessa 1830-luvulla oli varsin vähän omistajien suhteita kuvaava nimi.
 
Lasitehdas vaati kalliita investointeja ja tuli lopulta omistajilleen niin kalliiksi, että he ryhtyivät jo 1817 etsiäetsimään tehtaalleen ostajaa. Samoihin aikoihin he panivat vireille suuren lainahakemuksen, ja vaikka laina myönnettiinkin, jatkoi erityisesti Stjernvall myyntitunustelujaanmyyntitunnustelujaan aina kuolemaansa 1820 saakka. Tällöin hänen toisesta vaimostaan Frederikasta tuli tehtaan toinen omistaja.
 
1822 tehtaan myynti onnistui, kun Johan Magnus Gottskalk osti sen. Alunperin Gottskalk osti tehtaan pojilleen Andersille ja Magnukselle, mutta hoitikin tehdasta itse vuoteen 1826 saakka, jolloin luovutti sen pojilleen. Silti puolet tehtaasta ja siihen kiinnitetyistä varoista pysyi vanhan Gottskalkin hallussa. Tämä järjestely johti siihen, että kun Gottskalk pian kuoli, hänen kuolinpesänsä joutui vararikkoon ja osuus Sälinkään tehtaasta tuli pakkohuutokaupattavaksi.
 
Lasitehtaan omistuksesta jo kertaalleen luopunut leskirouva Stjernvall oli konkurssiin menneen tehdasosan päävelkoja, ja toisessa 1830 järjestetyssä pakkohuutokaupassa hänelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta turvata saataviaan kuin huutaa myytävä osuus itselleen. Kauppasumma oli 1530 ruplaa.
 
Lasitehtaan toiminta pääsi näin jatkumaan, mutta Anders ja Magnus Gottskalk pyrkivät pitämään rouva Stjernvallin täysitäysin syrjässä tehtaan asioista ja yrittivät jopa saattaa konkurssihuutokaupan laittomaksi. Stjernvall sai kuitenkin 1834 toisella yrittämällään tehdasosuuden privilegion itselleen. tämänTämän jälkeen alkoi yhteisymmärrys omistajien välillä jälleen toimia ja rouva Stjernvall alkoi saada osuuttaan voitoista. 1838 Gottskalkit ostivat Stjernvallien osuuden tehtaasta.
 
===Verkatehdas===