Ero sivun ”Aristoteelinen logiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Yhdistettävä: Syllogismi?
Rivi 4:
 
== Aristoteleen looginen järjestelmä ==
Aristoteleen suunnittelema syllogismi oli ensimmäinen systemaattinen logiikan järjestelmä. '''Syllogismi''' on [[Logiikka|loogisen]] päätelmän muoto, jossa on premissit ja niistä loogisesti seuraava johtopäätös. Syllogismi on [[Päättely|''deduktiivista'' päättelyä]],jossa johtopäätös on suoraan johdettavissa annetuista premisseistä. Eli päätelmät ovat varmasti tosia,kunhan premissit ovat tosia. Syllogistiikan kaikki lauseet ovat ''kategorisia väitteitä'', jossa oletuksia, eli premissejä, eli termejä on aina kaksi ja yksi johtopäätös, eli ''kopula''.
 
==Merkintätavat==
 
Aristoteles tunnisti neljää tyyppiä olevia väitelauseita, joista jokainen sisälsi subjektin (S) ja predikaatin (P):
 
A,B,C.... Termit
* Universaali myöntävä: Jokainen S on P.
 
* Universaali kieltävä: Mikään S ei ole P.
a universaali affirmaatio:kuuluu kaikille
* Partikulaarien myöntävä: Joku S on P.
 
* Partikulaarinen kieltävä: Kaikki S eivät ole P.
i partikulaari affirmaatio:kuuluu jollekkin
 
e universaali negaatio:ei kuulu millekkään
 
o partikulaari negaatio:ei kuulu jollekkin
 
 
Näitä lauseita voidaan yhdistellä syllogismeiksi useilla eri tavoilla sekä loogisesti pätevästi että epäpätevästi. Keskiajalla Aristoteelisen logiikan opiskelijat luokittelivat kaikki loogisesti pätevät mahdollisuudet ja antoivat niille nimet. Esimerkiksi syllogismi ''Barbara'' kuuluu seuraavasti:
 
[[Kuva:Syllogismi_totuustaulu.JPG]]
 
 
==Merkitys==
Näitä lauseita voidaan yhdistellä syllogismeiksi useilla eri tavoilla sekä loogisesti pätevästi että epäpätevästi. Keskiajalla Aristoteelisen logiikan opiskelijat luokittelivat kaikki mahdollisuudet ja antoivat niille nimet. Esimerkiksi syllogismi ''Barbara'' kuuluu seuraavasti:
Aristoteelinen logiikka joutuu tunnetusti vaikeuksiin jos yksi tai useampi termeistä on tyhjä joukko. Aristoteelisessa logiikassa esimerkiksi lause "kaikki ohikulkijat ammutaan" olettaa, että ohikulkijoita on vähintään yksi. Syllogismi menetti merkitystään, kun tiedemaailma etsimään ilmiöille yleistyksiä, jolloin deduktiivinen päättely ei enää riittänyt.
Syllogismien merkitystä logiikassa on vähentänyt lisäksi se,että kaikki syllogismin esittämät todistukset ja niiden pätevyys voidaan esittää myös diagrammimenetelmällä.
 
Historiallisesti syllogismi on kuitenkin merkittävää, sillä esimerkiksi [[Descartes]] uskoi,että syllogistisissa järjestelmissä johtopäätös oli enemmän,kuin osiensa summa ja [[keskiaika]]isessa [[skolastiikka|skolastiikassa]] syllogistisilla todistamisilla oli ensisijainen asema. Muutenkin syllogismi on erittäin merkittävä logiikan järjestelmä,jonka osaaminen on erittäin tärkeää, jos tutustuu logiikkaan ennen [[1900-luku|1900 -lukua]].
* Jokainen A on B. (AaB)
* Jokainen B on C. (BaC)
* Näin ollen jokainen A on C. (AaC)
<!--
Aristotle also recognised the various immediate [[entailment]]s that each type of sentence has. For example, the truth of a ''universal affirmative'' entails the truth of the corresponding ''particular affirmative'', and the falsity of the corresponding ''universal negative'' and ''particular negative''. The [[square of opposition]] lists all these logical entailments.
-->
Aristoteelinen logiikka joutuu tunnetusti vaikeuksiin jos yksi tai useampi termeistä on tyhjä joukko. Aristoteelisessa logiikassa esimerkiksi lause "kaikki ohikulkijat ammutaan" olettaa, että ohikulkijoita on vähintään yksi.
 
== ''Organonin'' vaikutus ==