Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: hr:Samojedi |
elinkeinoista |
||
Rivi 3:
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti.
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on [[poronhoito]], ja muita elinkeinoja ovat [[metsästys]] ja [[kalastus]]. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on [[hantit|hantien]] tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaa [[Siperia|Länsi-Siperian]] lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.<ref>Korhonen & Kulonen, s. 306–308</ref>
== Lähteet ==
=== Kirjallisuutta ===
*{{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija | Nimeke = Samojedit | Vuosi = 1991 | Selite = Teoksessa Laakso Johanna (toim.): ''Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista'', s. 302-317 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16485-2}}
=== Lähdeviitteet ===
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Kulttuuri}}
|