Ero sivun ”Georg Henrik von Wright” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 63:
Von Wrightin filosofisen persoonan toinen puoli oli toimiminen kulttuurikriitikkona. Tähän puoleen liittyvät muun muassa sellaiset teokset kuin ''Ajatus ja julistus'', ''Humanismi elämänasenteena'' ja ''Tiede ja ihmisjärki''. Niissä hän tutkiskeli [[tiede|tieteen]] ja [[teknologia]]n vaikutusta ihmiseen ja [[yhteiskunta]]an. Von Wrightin omien sanojen mukaan tällaiset teokset olivat lähinnä hänen oman aikansa ymmärtämisyrityksiä.<ref name="Wright-1992"/>
 
Tässä suhteessa von Wright sai vaikutteita [[Oswald Spengler]]iltä, jonka pessimistisiin äänensävyihin läntisen sivilisaation tilasta hän osittain yhtyi. Von Wright varoitti ”niistä moraalisista vaaroista, joihin ihminen antautuu, kun hän alkaa luottaa [[järki|järkensä]] ratkaisuihinratkaisuihin”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Wright, Georg Henrik von | Nimeke=Ajatus ja julistus | Sivu=327 | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961 | Tunniste=}}</ref> Kirjassaan ''The Myth of Progress'' (Edistyksen myytti) hän kyseenalaisti taloudellisen ja teknisen kehityksen todellista edistyksellisyyttä.
 
Teoksensa ''Tieto ja ymmärrys'' esipuheessa von Wright arvioi kaksoisrooliaan seuraavasti: