Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

Ongelmien takia julkishyödykkeitä ei välttämättä tuoteta yksityisesti [[vapaus|vapaassa]] [[markkinatalous|markkinataloudessa]] optimaalista määrää. [[Julkinen sektori]] tuottaa monia julkishyödykkeitä. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla. Tällä hintarakenteella yksityinen toimija ei välttämättä voisi puhtaan egoistisista syistä rahoittaa hyödykkeen optimaalisen määrän tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Useimmat ihmiset ovat sen verran [[altruismi|altruistisia]], että osallistuvat julkishyödykkeiden tuottamiseen, vaikka eivät rahallisesti hyötyisikään siitä. Tämä ominaisuus on havaittu esimerkiksi empiirisissä kokeissa. Ominaisuutta selitetään [[evoluutiopsykologia]]lla: lajin geenien leviämistä on auttanut altruismi [[http://www.eurekalert.org/pub_releases/2004-11/uoc--usp112404.php UCLA study points to evolutionary roots of altruism, moral outrage]]. Toinen selitys on kulttuurievoluutio, joka suosii osallistumista yhteisiin hankkeisiin.

 

 

== Katso myös ==