Ero sivun ”Jokioisten rautatiesilta” versioiden välillä

Rakenteeltaan silta oli teräsrakenteinen pendelisilta. Silta muodostui kahdesta 10,8 metrin pituisesta kiviholvisillasta joen molemmin puolin, sekä neljästä 13,0 metrin pituisesta teräspalkkijänteestä joita kannattelivat kolme ylä- ja alapäistään nivelöityä pendelipylvästä. Pendelipylväät oli alapäästään nivelöity jokeen sijoitettuihin kivisiin silta-arkkuihin. Teräksiset jänteet ja pendelipylväät koottiin paikalleen niittaamalla. Sillan Humppilan puoleisen kiviholvin silta-aukosta johti sivuraide naulatehtaalle. Tämän kiviholvin ja terässillan välinen yhdyskohta oli kiinteä. Terässillan liukulaakerointi oli sillan eteläpäässä olevassa kiviholvissa.

 

 

Käyttöhistoriansa aikana sillan suuimmaksi ongelmaksi osoittautui sillan päissä olevien kiviholvien eli sillan maatukien kallistuminen jokeen päin. Vuonna [[1934]] tehtyjen tarkistusmittausten perusteella sillan maatukien välinen etäisyys oli lyhentynyt alkuperäisestä 21 senttimetriä. Pahiten oli siirtynyt Humppilan puoleinen maatuki, josta johtuen sillan pendelipylväät olivat kalleellaan Forssaan päin. Sillan lyhentymisen vuoksi oli maatuista jouduttu poistamaan kiveä, jotta lämpölaajeneminen mahdollistuisi. Maatukien liikkeestä johtuva pylväiden asentovirhe korjattiin vasta vuonna [[1940]]. Samalla kiviholveja vahvistettiin betonilla ja Humppilan puoleisen kiviholvin yläosa purettiin ja korvattiin levysillalla, joka oli saatu käytettynä entiseltä Järvensivun rautatiesillalta [[Tampere–Haapamäki-rata|Tampereen–Haapamäen radalta]]. Samassa yhdeydessä myös vasinaisen sillan kiinteä laakeri siirrettiin sillan Forssan puoleiseen päähän. Humppilan puoleista kiviholvia jouduttiin vahvistamaan vielä vuonna 1955.

{{Sitaatti|Jokioisten sillasta voidaan vielä mainita, että se on erinomaisen hyvä sillanrakennustekniikan taidonnäyte vuosisadan vaihteesta, joten sen kunnostaminen ja säilyttäminen jo siinäkin mielessä olisi toivottavaa.}}

 

 

Nykyisin sillasta on jäljellä enää sillan kiviset maatuet.