Ero sivun ”Mauno Rosendal” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Poliittinen vaikuttaja: typo |
p typos |
||
Rivi 14:
Pian opettajaksi pätevöidyttyään Rosendal nimitettiin Oulun ruotsalaisen lyseon uskonnon ja ruotsin lehtoriksi. Opetustyönsä ohella hän osallistui suomenkielisen opetuksen kehittämiseen. Hän oli jäsenenä uuden [[Oulun lyseon lukio|Oulun suomalaisen yksityislyseon]] johtokunnassa ja vuonna 1879 perustetun [[Myllytullin koulu|Oulun suomalaisen tyttökoulun]] johtokunnassa. Lisäksi hän ylläpiti suomalaista valmistavaa koulua lyseota ja tyttölyseota varten.<ref>Oravala 1922, s. 48–54.</ref>
[[Oulun lyseon lukio|Oulun suomalaisen klassisen lyseon]] vastaavaan tehtävään Rosendal siirtyi 1888 toimien vuodesta 1890 kyseisen koulun rehtorina. Innokkaana suomalaisuusmiehenä Rosendal halusi luoda Ouluun venäläisvaikutteisesta valtiovallasta riippumattomamman koulun niin tytöille kuin pojille. Hänen aktiivisen toiminnan ansiosta perustettiin Ouluun vuonna 1902 yksityinen suomenkielinen oppikoulu [[Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio|Oulun suomalainen yhteiskoulu]]. Mauno Rosendalista tuli myös yhteiskoulun ensimmäinen rehtori, jota tehtävää hän hoiti aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1917. Rosendalin opetustoiminnalle on sanottu olleen tyypillistä syvä uskonnollisuus ja isänmaanrakkaus. Rehtorintoimensa alkuvuosina hän oli ankara ja kiivastui helposti, mutta saattoi myös pyytää oppilailta
== Herännäisjohtaja ==
Mauno Rosendalin lapsuuskodin uskonnollisuus oli lähellä herännäisyydestä erkaantunutta [[Evankelinen herätysliike|evankelisuutta]]. Rosendalin isä muun muassa avusti evankelisen liikkeen johtohahmoa [[Fredrik Gabriel Hedberg|F. G. Hedbergiä]] kirjallisissa töissä. Rosendalin vanhemmat varoittelivat poikaansa [[pietismi]]stä, jota nimitystä tuohon aikaan käytettiin herännäisyydestä.<ref>Kares 1941, s. 421, 431</ref>
Syvempi uskonnollinen vakaumus Rosendalille kehittyi kuitenkin vasta hänen Oulun-vuosinaan, jolloin hänen elämäänsä ahdistivat niin läheisten kuolemat kuin taloudelliset vaikeudetkin. Hänelle läheisiä uskonnollisia persoonallisuuksia olivat [[Augustinus]], [[Martti Luther]] ja [[Søren Kierkegaard]]. Suuren uskonnollisen murroksen aiheutti Rosendalien
Mauno Rosendal joutui herätysliikkeiden kanssa tekemisiin Ouluun muutettuaan. [[Lestadiolaisuus]] levisi 1870- ja 1880-luvuilla voimakkaasti ja sillä oli paljon kannattajia Oulussakin. Eräässä artikkelissaan Rosendal arvioi lestadiolaisuuden lahkoksi ja näkee sen käsityksissä muiden protestanttisten lahkojen tavoin yhtymäkohtia katolisuuteen. Samalla hän toteaa, että lahkolaisten keskuudessa on paljon todellista kristillisyyttä, josta kirkon muilla jäsenillä olisi oppimista.<ref>Oravala 1922, s. 60–61.</ref>
Rivi 25:
[[Herännäisyys|Herännäisyyteen]] Rosendal sai tuntumaa Oulussa 1880-luvun alussa, jolloin perheen tuttavapiiriin kuuluivat mm. [[Julius Immanuel Bergh|J. I. Berghin]] tytär [[Mimmi Bergh]] sekä [[Niilo Kustaa Malmberg|N. G. Malmbergin]] tytär Lydia Theslöff. Tyttären kuoleman jälkeen Rosendalit alkoivat osallistua Oulun heränneiden [[seurat|seuroihin]], joissa luettiin Raamatun lisäksi heränneiden suosimia [[Anders Nohrborg]]in, [[Anders Björkqvist|Björkqvistin]] ja [[Johan Fredrik Bergh|Berghin]] [[Postilla|postilloita]]. Samoihin aikoihin Rosendal erkani Oulun seurapiirielämästä. Hän tutustui myös Kiuruvedellä apupappina työskentelevään [[Wilhelmi Malmivaara]]an, joka oli N. G. Malmbergin poika.<ref>Oravala 1922, s. 77–81</ref>
1890-luvulle tultaessa Rosendalin yhteydet etenkin Kalajokilaakson herännäisyyteen tiivistyivät.<ref>Oravala 1922, s. 88–90.</ref> Hänestä tuli varsin pian [[Herännäisyys|herännäisliikkeen]] keskeinen henkilö yhdessä [[Wilhelmi Malmivaara]]n kanssa. Uskonnollisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa varten hän yhdessä Malmivaaran kanssa teki aloitteen kustannusosakeyhtiön perustamisesta hengellisen kirjallisuuden, kuten vanhojen [[Postilla|postillojen]], julkaisemista varten. Kustannusosakeyhtiö [[Herättäjä-Yhdistys|Herättäjä]] perustettiin Ylivieskassa 6. heinäkuuta 1892. Rosendalista tuli yhtiön johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1893 hän ryhtyi Malmivaaran rinnalla toimittamaan tämän 1888 perustamaa [[Hengellinen Kuukauslehti|Hengellistä Kuukauslehteä]]. Rosendal oli [[Herättäjäjuhlat|Herättäjän vuosijuhlien]] vakiopuhujia.<ref>Kares 1941, s. 434–436 ja Oravala 1922, s. 90–93</ref> Rosendal oli Kalajoen rovastikunnan maallikkoedustajana kirkolliskokouksessa 1893, jonka keskeisiä kysymyksiä oli katekismuksen uudistaminen. Rosendal
==Herännäisyyden historioitsija==
| |||